Hyvä Tuomas joulun tuopi

JOULUKALENTERI

Tänään on kuopuksen joulujuhla, kuusijuhla, kuten minun lapsuudessani kutsuttiin. Kuka muistaa vielä pienet ruskeat joulupussit, joissa oli karamelleja ja punainen jouluomena. - Kuin menneeltä vuosisadalta, miten vanha jo olenkaan:). Niin tai näin, joulu tuli taloon Tuomaan päivänä, kun koulukin loppui.

Punaisten jouluomenien lisäksi muistan lapsuudenkodistani mandariinit ja Coca colan lasipulloissa. Sitä sai juoda jouluna niin paljon kuin jaksoi. Mutta silloin ei tunnettu 1,5 litran double packeja, joten hyvä jos kaksi pikkupulloa jaksoi. Makeisia putosi sitten enemmänkin ja niitä oli jouluna aina yllin kyllin.

Punaiset jouluomenat tulivat kauppoihin suurissa laatikoissa silkkipaperiin käärittyinä.
Kerrosten välissä oli kirkkaan violetit, muotoon puristetut välipahvit.
Muistan, kuinka niitä 12-vuotiaana jouluapulaisena purin hyllyihin K-kaupan hevi-osastolla.

Isoäidin tarjoamat Juliat - marmeladitäytteiset suklaakonvehdit maistuvat kuopuksellenikin.
Maku, joka säilyy sukupolvelta kolmannelle.

Kirsikkatäytteiset, italialaiset Mon Cheri -suklaakohvehdit ovat myös
lähtemätön osa lapsuuden joulun makumuistoja. Ohut, kohvaho kuori, jonka alla terävä
kirsikkaliköörin maku. Ja puraista ei kannattanut ennen kuin koko konvehti oli suussa.
Eikä herkku maistunut sisarille,
keräsin mieluusti kaikki jäljelle jääneet konvehdit parempiin suihin.

Fazerin parhain oli olemassa jo äitini lapsuudessa vuodesta 1935 lähtien.
Sain pari vuotta sitten äidiltäni lahjaksi nostalgisen, kirpputoriltä löytyneen purnukan niitä täynnä.

Kiss-Kiss makeiset tulivat markkinoille jo 1897. Niitä voi hyvällä syyllä kutsua klassikoiksi.

Ja sokerian pohjalla: valko-punaraitaiset, piparmintun makuiset ikiaikaiset
polkagris tikut ovat ruotsalaisia,
tosin ne ovat tuttuja myös amerikkalaisittain candy cane -nimellä.
Muoto on saanut alkunsa paimensauvasta.