perjantai 29. heinäkuuta 2011

Taide-elämyksiä ja Auringon musiikkia Pyhäniemen kartanon kesässä

KARTANOT
Sain Lahdessa vaikuttavilta ystäviltäni vinkkilahjaksi Hollolassa sijaitseva Pyhäniemen kartanon kesäohjelman. Loistava lahja, josta löysimme heti sopivaa ohjelmaa.
Pankkiiri Mika Lehdon omistama kartano on avannut ovensa yleisölle ja tarjoaa taidetapahtuman jo toisena peräkkäisenä kesänä.  Tänä vuonna taidenäyttely on laajentunut kartanon puistoon ja monipuolinen konserttisarja on kasvanut entisestään.


Käsiohjelma johdatteli vieralijan myös suomalaiseen, värikkääseen kartanohistoriaan. Pyhäniemen kartanokin oli historian saatossa vaihtanut omistajaa mm. Monte Carlon casinolla, uhkapelissä. Sodan aikana kartano toimi ilmavoimien tukikohtana ja esikunta ja lentäjät majoitettiin kartanon päärakennukseen.

Kesän näyttelyssä on mukana maalauksia, veistoksia, valokuvia ja installaatioita 22 taiteilijalta.
Klassikkotaiteilijana on mukana Olavi Lanu, minua viehättivät erityisesti Nanna Suden maalaukset ja kuvanveistäjä Pekka Jylhän kristallit, jotka tulivat nyt modernilla tavalla kartanon komeisiin saleihin.


Näyttelyn antia oli sopiva sulatella kahvikupin ja kotoisan suklaakakun ääressä "Joku"-kahvilassa.


Kartanon puistopiha tarjoaa loistavat puitteet konserteille. Puistolavasta minulle jäi omakohtainen, positiivinen kokemus viime kesän jazzkonsertista, jossa Jukka Perko ja Severi Pyysalo viihtyivät lavalla ja tempasivat myös yleisön mukaan.
Tämän kesän konserttisarja huipentuu upeaan Sinfoniseen picniciin, jossa Sinfonia Lahti konsertoi Osmo Vänskän johdolla kartanon puistossa, lauantaina 6.8. Sitä ennen on vielä luvassa Jazzin All Stars, 3.8.

Osa konserttisarjan konserteista järjestetään muutaman kilometrin päässä olevassa Hollolan keskiaikaisessa kivikirkossa, jonne kuljetaan keltaisen kelloportin kautta.



Eilen illalla kirkon komeiden kaarien alla kaikui ihana kamarimusiikki teemalla Auringon musiikkia. Yleisö sai kokea sekä auringon nousun että laskun, kun Uusi Helsinki jousikvartetti, pianisti Tuija Hakkila ja mezzosopraano Monica Groop tarjosivat mieleenpainuvan musiikkielämyksen. Ohjelma koostui Haydnin, Respighin ja Verdin musiikista.

Yläkuvassa pianisti Tuija Hakkila virittää fortepianoa illan konserttia varten. Alla suurten suomalaisten mezzosopranojen halaus. Tapahtuman taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi
kiittää illan tähtisolistia Monica Groopia.

Terveisin

torstai 28. heinäkuuta 2011

Kahvilla Porvoon Paahtimossa

KAHVINTUOKSUINEN HETKI

Porvoon sillan kupeessa, vanhan kaupungin puolella seisoo vankka tiilimakasiini. Se on kaupungissa vaikuttaneen kauppias Simolinin rakennuttama varasto runsaan sadan vuoden takaa. Vuosikymmenien ajan makasiinissa on varastoitu erilaista kaupptavaraa, myös kahvia. Ehkäpä juuri siksi Sovion yrittäjäpariskunta päätti reilut kymmenen vuotta sitten perustaa hankkimaansa makasiiniin Porvoon Paahtimo -kahvilan.



Upea sijainti perinteikkäiden ranta-aittojen vieressä antaa kahvilalle ihan oman leiman. Joessa, kahvilan edustalla oleva proomu toimiii loistavasti kesäterassina.



Makasiinin sisätiloissa on ainutlaatuinen tunnelma. Paksut tiiliseinät ja alkuperäiset kattohirret kertovat perinteistä. Yläkerrassa on juhlatila, jonne voi järjestää yksityistilaisuuksia tai esimerkisi pienimuotoisia näyttelyitä. Tänä kesänä saimme ihailla Pekingissä asuvan kuvataideopettajan valokuvanäyttelyä "Kurkituksia Kiinan valoon".





Tiloissa leijailee vastapaahdetun kahvin tuoksu ja ihmiset tuntuvat viihtyvän. Tarjolla on laaja valikoima muutakin juotavaa. Viileän sään yllättäessä proomuterassilla voi istuskella huopien alla raikkaasta säästä nauttien.
Olen huomannut, että hyvin eri ikäiset ihmiset ovat ottaneet paikan omakseen. Itse olen istuskellut Paahtimossa kahvilla odotellessani kuopusta baletista, treffanut vanhempia lapsiani ja heidän kavereitaan tai ottanut mukavan keskusteluhetken kumppanini kanssa.




Kahvintuoksuisin terveisin

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Tapahtumia Hangossa

KESÄN KESKIÖSSÄ

Hanko - Suomen etelä, kuten kaupunki itseään mainostaa,  oli upeimmillaan, kun teimme sinne pienen kesäretken. Kuumuutta hohtavat rantakalliot houkuttelivat istumaan auringossa. Pehmeä rantahiekka tuntui hyvältä paljaiden varpaiden alla.
Lyhyt piipahdus kaupungin tunnelmassa antoi paljon, sillä niin monenlaisten tapahtumien keskiöön huomasimme joutuvamme.



Legendaariset Hangon uimakopit ovat entisellään. Ne ovat upea osa merellisen kaupungin rantailmettä.



 Vanha Casino ja sinne johtavan tien varrella olevat romanttiset puuhuvilat olivat myös entisellään.
Casinon kahviterassilla oli hauska tavata yllättäen tuttuja työmaailmasta.


Herkuttelu on suorastaan osa kaupunkikuvaa. Rantakadun vanhoihin makasiineihin tehdyt ravintolat kutsuvat kulkijat viihtymään ja nauttimaan lähiruoasta. Me valitsimme Ravintola Origon, joka on palvellut rannassa niin kauan kuin muistan Hangossa käyneeni.
Ravintolan nimi on lähtöisin nasevan pakinoitsijan Jouni Lompolon nimimerkistä. Hän antoi sen aikanaan ravintolan perustajien käyttöön. Nykyiset omistajat, Westerlingit; vaalivat ravintolassaan skandinaavista lähiruokaa ja saimme iloksemme kuulla, miten viereisessä pöydässä istuneet vaikutusvaltaiset ulkomaalaisvieraat sitä ylistivät.


Myös meille maistui lohikeitto, siikatartar ja villisika.


Mainosalan ammattilainen, designtoimiston omistaja ja suomalaisten rakastama dekkarikirjailija Matti Remes kuului myös ravintolan vieraisiin. Hänen uusin dekkarinsa Pako ilmestyi juhannukseksi ja sen, kuten kuuden muunkin aikaisemman kirjan tapahtumat liittyvät Hankoon. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kirjan tapahtumapaikat, kadut, ravintolat, kahvilat, talot ja tiet ovat todellisia. Eikä ihme. Remes viettää paljon aikaansa Hangossa. Nyt hän poistui ravintolasta vaaleansiniellä, vintage kuplavolkkarillaan. Ja ennen sitä antoi hansikaslokerosta uuden kirjansa pöytäseurueessa olleille vieraille.



Me jatkoimme matkaa jälkiruoan toivossa. Valitsimme paikaksi Hangon rantamakasiinien uusimman ravintolan, Hangon Makaronitehtaan. Ravintolan omistaja on entinen mainosmies Juha Toivanen, jonka kanssa minulla oli ilo tehdä nuoruudessani töitä. Mutta jo kauan sitten Toivonen vaihtoi ravintola-alalle ja siirtyi Hankoon. Visuaalinen ote on kuitenkin säilynyt ja se näkyy ravintoloiden ilmeessä ja tunnelmassa. 


Hangon Makaronitehdas keskittyy italialaiseen ruokaan ja valistaa itse kaikki tuorepastat ja kastikkeet. Maut viimeistellään oman tarhan yrteillä. Jälkiruokalistalla olivat myöt tutut italialaisherkut, kuten tiramisu ja mansikat mascarponevaahdolla.


Paikaillisesta kirjakaupasta löytyi Remeksen uutuuskirja, jota oli pakko ostaa lomalukemiseksi, vaikka dekkarit eivät kuulukaan ihan suurimpiin suosikkeihini. Kirjan kautta aurinkoinen Hanko näytää varjoisamman puolensa, sillä Ruuben Waran seikkailuissa Hangon rantoja huuhtelee rikosaalto.


Päivän päätteeksi saimme karun kosketuksen myös elämän todellisuuteen. Meri näytti karuutensa, kun se otti uhrinsa Hangon rannassa. Neljän pelastusyksikön ja Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterin huimasta yrityksestä huolimatta veden varaan joutunutta miestä ei saatu pelastettua. Ranta hiljeni. Mielet mustenivat.

Poika. Isä? Puoliso? Miten sattumanvaraiselta ja ohikiitävältä elämä alkoikaan tuntua. Jäin miettimään jokaisen päivän merkitystä.


Terveisin

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Pyöräillen Pellingissä

PORVOOSTA PELLINKIIN

Minulla ja kumppanillani on ollut kesälomalla tapana pyöräillä Porvoosta Pellinkiin ja takaisin. Matka on pieni retki saaristoon. Poljettavaa kertyy kaikkiaan reilut 75 km ja varaamme retkelle aikaa koko päivän, jotta ei tule kiireen tunnetta. Saamme rauhassa ihastella niittykukkia ja tutkia saariston kaunista luontoa tai nauttia taukopaikoilla kahvia tai lähdevettä, marjoja tai saariston antimia.


Eilinen reittimme kulki aluksi Porvoosta Sannäsin suuntaa kesäkukkien reunustamaa tietä.


Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Bökarsin kartanon mailla.


Kaunis kartano kuului 1960-luvulta lähtien Marimekolle ja tuli tunnetuksi Armi Ratian maalaiselämästä ja pihajuhlista.

Myöhemmin kartano siirtyi Amer Sports Oyj:n omistukseen. Urheiluvälineiden, mm.golfvarusteiden  markkinoijana Amer on rakennuttanut kartanon maille upean golfkentän.


Seuraavan tauon paikka oli kahvihetki Tirmon satamassa Pellingin saareen vievää lauttaa odotellessa.
Retkipäivän sää oli mitä parhain. Kevyt vastainen merituuli vilvoitti sopivasti ja välillä aurinko sai lämmittää iholla. Päivän aikana koettiin myös muutama sadepisara, joiden ohikiitävä kosketus virkisti liikunnan ja auringon nihkeyttämää ihoa.


Pellingissä reittimme vie kaarisiltaa pitkin, ranta-aittojen ohi St. Olof's kappelille.


Pellingin saaristomaisema on aina ollut suosikkini, siksi valitsin aikanaan
 St. Olof's kappelin myös kuopukseni ristiäispaikaikaksi.


Uusi olkikatto komistaa vanhaa saaristolaisaittaa.

Saaristotien varrella laiduntavat lampaat.




Saaren päässä on laiturit mökkiläisiä varten. Laitureilla oli myös meidän seuraava taukopaikkamme.



Paluumatkalla pysähdyimme Tillmanin kalastajatilalle ja ostimme kotiin vietäväksi samana päivänä savustettua kalaa ja kotona leivottua saaristolaisleipää. Tila sijaitsee Stor Pelllingessä.


Pöyräreittimme varrella oli myös mahdollisuus ostaa tuoreita vihanneksia useammassakin eri kohteessa.



Kotona sitten katettiin pöytään saaristoleipä ja lohi sekä pikavauhdilla kypsennetyt vihannekset.
Nälkä oli nimittäin melkoinen pitkän pyöräilypäivän jälkeen.


Retkestä jäi taas mieleen ihania kesämuistoja, joista yksi hienoimpia kedon kukkien tuoksu.


Terveisin