Lounaalla uusitulla Hangon Casinolla

Kesäretkemme vei meidän lounaalle Hankoon, Suomen eteläisimpään kaupunkiin. Perinteisen kylpyläkaupungin historiallinen, 1800-luvun lopulla valmistunut Casino oli ravintoloitsija Timo Ojanahon ohjaksissa saanut huolitellun ilmeen, valkoiset pöytäliinat ja entistä fiinimmän tunnelman.

Meren rannalla sijaitseva Casino oli myös ulkoiselta olemukseltaan siistiytynyt.

Vieraita odotti remontoitu eteisaula mattoineen ja vitriineineen.

Lounas alkoi yksinkertaisella, mutta lämpimällä ja mukkaalla hiivaleivällä.

Leipää napostellessa saattoi ihailla klassisen kaunista ravintolasalia.

Kesäisen menuun ihanuus oli alkukeitto tryffelivaahdon kera.

Minun pääruokavalintani oli paistettu siika uusien perunoiden, grillattun parsan ja valkoviinivoikastikeen kera.

 Kumppanini valitsemasssa annoksess oli ankanrintaa ja mangochutneytä, kevyesti savustettua kasvisohrattoa, punaviinikastiketta ja granaattiomenaa.

Herkullista oli. Ja hienostunutta 

- valkoisten pöytäliinojen, nimikoitujen lautasten ja vanhojen pöytähopeiden kanssa.

Kahvikupin ääressä sai vielä fiilistellä pöydästä avautuvalla herkullisella merinäköalla...

...joka tarkentui Hangon ikoneiksi muodostuneisiin uimakoppeihin.

Eikä näkymä mereltäkään päin ollut hassumpi.

Terveisin,

Brunssilla Porvoon Sicapellessä

Sateisen harmaa marraskuun sunnuntai houkutteli meidät hakemaan piristystä brussilta, Porvoon vanhassa kaupungissa sijaitsevasta ravintola Sicapellestä. Saavuimme ensimmäisenä ja saimme rauhaisan paikan yläkerran salista.

Alkujuomaksi emme tällä kertaa valinneet shampanjaa, vaan autoilijoina päädyimme alkoholittomaan vaihtoehtoon. Kontiomehun raikas karpalokuohu oli hyvä ehdotus tarjoilijalta. Pohjois-karjalaisella sukutilalla käsityönä valmistettu kuohujuoma maistui selkeästi karpalolle ja kirpakalle syysaamulle.

Brunssi tarjoiltiin kokonaan pöytään. Ensiksi alkupalat. 

Itse leivottua saaristolaisleipää ja spelttileipää, voita ja hummusta. Kinkkua, lohta, aromaattista västerbotten juustoa, grillattuja kasviksia ja punajuuria & maapähkinäkastiketta...

Pääruokaa odotellessa oli aikaa myös tarkastella kaunista salia. 

Vanha puutalo on remontoitu huolella ravintolakäyttöön.

Pääruokana tarjoiltiin lihana vasikanposkea ja  kalana haukiterriiniä valkoviinikastikkeessa paahdetun kurpitsan kera. Lisäkkeenä paahdettua kukkakaalia ja perunaa.

Herkullista.

Ihanat vanhat kahvikupit ovat löytöjä kiinteistön juhlasalien kaapistoista. 

Höyryävä kahvi maistui niistä erityisen hyvältä.

Jälkiruokana oli keittiön uusi kokeilu: pieniä pallodonitseja ja kaksi herkullista dippikastiketta - suklaa ja mansikka-viini. Jos minulta kysyttäisiin, tämä herkku jäisi brunssilistalle.

Terveisin,

Kuha syö - Mustiossa ja Porvoossa

Alku- ja keskikesän ehdoton herkku on tuore kuha. Sen herkkä ja mieto maku on huikean herkullinen. Huomasin, että ruokavalintani ovat olleet hyvinkin yksipuolisia.... kuhaa siellä ja kuhaa täällä. Valitsin postaukseeni kaksi ehdottomasti parasta ja mielenpainuvinta viimeaikaista kuhanautintoa.

Ensimmäinen herkutteluhetki oli läntisellä Uudellamaalla, Raseporissa sijaitsevassa

 Mustion linnassa.

Ravintola Linnankrouvin tilat oli täysin remontoitu. Tunnelma oli hyvä ja palvelu ensiluokkaista.

Ravintolatilassa voi istahtaa aulan puolelle juomaan vaikkapa shampanjaa ja 

peremmälle ruokailemaan valkoisilla liinoilla katettuhin pöytiin.

Alkupalana päätin kokeilla Jan Westerholmin kylmäsavustettua lohta, tilliä ja perunakermaa. 

Pääruoaksi valitsin Linnankrouvin keittiömestarin, Niko Tuomisen Snappertunan kuhaa. 

Oli onnistunut täydellisesti, eikä ihme, sillä Pohjoismaiden parhaita ravintoloita listaava ravintolaopas White Guide arvosteli juuri Mustion linnan ravintolan Suomen 10. parhaaksi.

Ripaus osterivaahtoa ja sahramilla maustettua perunaa viimeistelivät makunautinnon.

Jälkiruokana nautin fenkolikakkua, valkosuklaajäätelöä ja lakritsikastiketta. Ja lopuksi vielä kotimaisia pientilajuustoja hillotun sellerin kera.

Toinen hieno kuhaelämys johdattaa itäiselle Uudellemaalle, Porvooseen, jossa Bistro Sinne loihti taidokkaan ja herkullisen aterian. Myös Sinne pärjäsi hyvin ravintolaopas White Guide -arvionneissa ja sijoittui sijalle 26 suomalaista ravintoloista. 

Alkupalakeiton nimi oli Apua Rapua! Siihen sisältyi marinoituja katkarapuja, jugurttia ja kurkkua. Maku oli kesäisen raikas ja hento.

Päivän kalasaaliin nimi oli VOITA! Kuhaa herneitä ja voita. Uusien perunoiden kera. 

Herkullista sekin.

 Terveisin,

Loppiaisen L'Amour Porvoosssa

Entiseen pankkisaliin, Vanhan Porvoon Rihkamatorin kupeeseen avattu Brasserie L'amour on rakastettava paikka, josta saa herkullista ruokaa.

Pakkasen paukkuessa kotinurkissa mikään ei ollut ihanampaa kuin istahtaa valmiiseen ravintolapöytään lämpöpatterin ääreen.  Haasteita tosin oli ollut ravintolallakin, sillä ullakolla sijaitsevat ilmanvaihtohormit olivat jäätyneet ja puuhiiligrillin savuja oli pitänyt hälventää palokunnan voimin. Tekniikka oli saatu toimimaan ja sali savuttomaksi iltaan mennessä.

Kotoisa ruokalista ja vanhan ajan ruutuliinat johdattivat välittömään tunnelmaan. 

Kiurujen yötä muistuttava lintutapetti oli salin silmiinpistävin yksityiskohta.

Olut on tärkeä osa brasserien maailmaa ja sille on varattu salin keskiosasta oma alueensa.

Kotoisaa tunnelmaa loivat myös ikkunalaudoille kerätyt vanhat keittiövälineet ja emaliastiat.

Alkuun päästiin talon foccacialla ja öljyllä.

Minun alkupalani oli täyteläinen sipulikeitto.

 Kumppanini valitsi Burrata-juustoa, ilmakuivattua kinkkua ja basilikaöljyä....

...pääruoaksi mureaksi haudutettua ankankoipea, polentaa ja gremolataa.

                                  Minun valintani oli paistettu siika, kukkakaalipyree ja vermuttikastike.

                                          Jälkiruokana omenapiirakkaa, uuniomenajäätelöä ja kinuskia...

..ja Peltola Blue -sinihomejuustoa, kotimaista brietä, mustikkahilloketta ja kuminanäkkäriä.

Hurmaava maitokannu oli kahvihetken silmätikku.

Lämmintä tunnelmaa.

Terveisin,