torstai 31. tammikuuta 2013

Rullalla vietnamilaisittain

AASIA
 
Vietnamilaisen keittiön suosio kasvaa. Japanilaisen, kiinalaisen, korealaisen ja intialaisen jälkeen se onkin taas uusi, mielenkiintoinen makumaailma. Kansallinen kanakeitto Pho on monelle tuttu.
Uudempaa ovat käsintehdyt vietnamilaiset rullat. 
 
Helsinkiläinen Ravintola Rulla valmistaa vietnamilaisia rullia tilauksesta. Rullan rullia myyvät myös muutamat erikoisruokakaupat. Itse hankin rullan tuoreeltaan Anton & Antonista, joka otti rullat myyntiin hiljattain.
 
 
Ensimmäinen rullasettini sisälsi riisipaperiin käärittyinä yhdistelmät katkarapuja ja ylikypsää porsaankylkeä sekä ylikypsää ankankoipea ja hillottua luomuomenaa.
Kaikki rullat sisältävät lisäksi erilaisia salaatteja, minttua, korianteria, sinimailasen itua ja koristeena vesikrassia. Lisäksi rullissa on riisivermiselliä.
Rullia dipataan kastikkeeseen, jonka maku syntyy esimerkiksi kalakastikkeesta, riisiviinietikasta, ruoko- ja palumusokerista, limemehusta ja chilistä. Rulla-ravintolan kastike oli ohutta ja kullankeltaista. Chilistä ja kalakastikkeesta voi saada myös tuhdimman punaisen dippikastikkeen.
 
 
Toinen rullasetti oli seesamilla marinoitua lohta avocadon tai sitruunahyytelön kera.

 
Rullat ovat mielenkiintoinen vaihtoehto japanilaiselle sushille. Ne edustavat tämän hetken trendikästä sormiruokaa, kevyttä ja sopivan etnistä. Laadukkaat raaka-aineet ja käsityö varmistavat myös laadukkaan lopputuloksen. Kuopuksen mielestä suhsit vievät kuitenkin vielä voiton.
 
Terveisin,



 


PS. 31.1.2013 ilmestyneessä Anna-lehdessä on ravintolapäivän perustajan Olli Sirénin resepti vietnamilaisille riisipaperirullille. Tässä linkki HS:n ohjeeseen.

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Vihreän teen voima

MATCHA

Meillä ei nyt kokkailla. Kuopus on ollut nielu- ja kitarisaleikkauksessa ja pystyy nauttimaan vain nestemäistä ravintoa - sitäkin niukasti, koska kivut ovat kovat. Miksi sitten muut perheenjäsenet herkuttelisivat?

On hyvä aika miettiä omaa ruokavaliota ja ottaa vähän kevyemmin. Kokkauksesta jääneen ajan on voinut käyttää paasto- ja puhdistusruokavalioiden opiskeluun ja uusien reseptien etsimiseen. Mielenkiintoinen maailma sekin.

Ihan väkisin ajatukset ovat siirtyneet itämaihin ja erityisesti Japaniin, sillä japanilaista ruokavaliota pidetään yhtenä maailman terveellisimmistä. Japanissa syödään hyvin, mutta siellä joka toinen ei ole ylipainoinen niin kuin pullistuvassa Suomessamme. Salaisuus lienee ruoan laadussa. Päätin haastaa itsenikin ruokavaliotalkoisiin.


Matkasin mielessäni Kioton kultaiseen paviljonkiin ja kävin läpi uudelleen viehättävän teeseremonian.


Muistokuvani palautti mieleeni myös japanilaisten kunniotuksen mäntymetsää kohtaan. Teeseremonian vieraat saivat ihailla rauhoittavaa metsämaisemaa. Miten samantyyppisen maiseman voimme löytää Suomestakin, melkeinpä koti-ikkunasta.


Otin siis esiin japanilaisen hienon hienon vihreän teen, matchan, teevispilän ja -astiaston....ja aloitin oman yksityisen teeseremoniani.



Erittäin hienoksi jauhettu, korkealaatuinen vihreä tee, matcha on vahvempaa ja sitä riittää pieni määrä. Veden lämpötila olisi parhaimmillaan 70 ˚C astetta. Liian kuuma vesi tuhoaa teen aromit ja antioksidantit. Matchan ravintoarvot ja maku syntyvät sen vajoisan kasvupaikan ansiosta. Ravintoarvot ovat korkeat - yksi kupillinen vastaa jopa kymmentä kupillista tavallista vihreää teetä.



Jauhettu, kuivattu macha sekoitetaan kuumaan veteen bambuvispilällä. Vispaus on teeseremonioiden taitolaji ja siinä ei koskaan saa käyttää viallista vispilää.


Työn jälkeen saa nauttia. Siemailla teetä kaikessa rauhassa.



Vihreän teen vaikutuksia terveyteen on tutkittu paljon ja aktiivinen tutkimustoiminta jatkuu kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tulokset ovat lupaavia ja vihreä tee mielletäänkin täsmäruokiin, koska sillä on useita edullisia vaikutusta terveyteen. 

Meidän perheessä on lentävänä lauseena syöpätutkimukseen liittyvä "pitää metarit loitolla". 
Lause perustuu japanilaiseen tutkimukseen, jonka  mukaan vihreä tee vähentää alkuvaiheen rintasyöpään sairastuneiden naisten riskiä saada etäpesäkkeitä, metastaaseja, imusolmukkeisiin.

Mutta mikä parasta, vihreä tee rauhoittaa ja luo tunnelmaa, vaikka ei uskoisikaan sen terveysvaikutteisiin.


Terveisin,

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Bliniviikot kaikilla höysteillä

HERKKUJA

Blinit ovat minusta parasta, mitä joulunjälkeiseen ruokaelämään kuuluu. Ei siis mikään ihme, että nautimme ensimmäiset bliniherkut jo uutena vuotena. Höysteenä oli muikunmätiä ja punasipulia sekä siianmätiä ja kananmunaa ja tietysti venäläisen keittön herkkukermaa, smetanaa.




Ihanaa on myös se, että bliniviikot jatkuvat. Höysteeksi sopivat eri mätien lisäksi myös graavi tai kylmäsuolattu lohi, suolakurkut ja hunaja tai metsäsienisalaatti. Myös katka- tai jokiravuista, sipulista ja crème fraichêsta tehty vaahto. Päälle vastarouhittua mustapippuria myllystä.

Perinteisesti olen aina paistanut tattariblinejä. Tämän vuoden bliniviikkoihin kuuluu kokeilla uutta reseptiä, perunablinejä.
 
Perunablinit
(12 kpl)
 
3 isoa (300 g) jauhoista perunaa
5dl maitoa
2 dl kermaviiliä
20 g hiivaa
1 dl ohrajauhoja
2 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
4 kananmunaa (keltuaiset ja
valkuaiset erillään)
voita paistamiseen
 
Keitä perunat kuorineen. Jäähdytä ne, kuori ja raasta. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Vatkaa sekaan kermaviili, jauhot, keltuaiset ja perunaraaste. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää varoen taikinaan. Paista blinit kullanruskeiksi miedolla lämmöllä, jotta ne kypsyvät myös sisältä.

Perinteisten tattariblinien resepti löytyy aikaisemmasta postauksestani.

Terveisin,

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Paha Nuutti pois sen viepi

JOULUN SIIS

Joulu päättyy yleensä loppiaiseen. Paitsi meillä, tänä vuonna. Kuusi on sisällä ja tähdet ikkunoissa. On ollut vähän ohjelmaa:).Töitä ja tyttären kämpän remppaa.
Onneksi on kansanperinne, sieltä sain vielä viimeisen armahduksen asiaan. Vasta Nuuttinahan joulu loppuu!!! Kuusi siis pihalle ja kynttilät kaappiin.

Piparkakkutalon viimeisiä jämiä siivotessani lentävät ajatukseni viime viikonlopun Tallinnan pikavisiittiin, jolloin yllättäen jouduin kaupungin Pipariolympialaisiin - uskomattomaan näyttelyyn, jossa kaikki oli rakennettu pipareista. Tässäpä parhaita makupaloja:


 

 
Laakeriseppele ja strösselikalsarit...

 

Siirapinmakuinen shakkiottelu...


Taidetta...


Figyyreitä...
 

Ja kananlento...
 

Ja paljon paljon muuta. Näyttely oli pakko katsoa hymyssä suin.
 

Terveisin,