Adventin ankka sai tyrnikastikkeen

Linturuoat maistuvat monille joulunkin alla. Ankka on vakiosuosikki. Fileet on helppo paistaa ja tarjoilusta saa herkullisen värikkään tyrnikastikkeen kanssa. Lisäkkeeksi sopivat esimerkiksi perunamuhennos ja hunajaiset ruusukaalit.

Tyrnikastike oli minulle uusi vaihtoehto aprikoosi- ja appelsiinikastikkeen jälkeen. Erinomaisia vaihtoehtoja kaikki kolme.

Ankka kannattaa leikata hunajaisen kastikkeen päällä, jolloin pinta saa hyvän mausteisen maun.

Ankan rintafileet ja tyrnikastike

4 ankanrintaa

2 rkl voita

mustapippuria ja suolaa

hunajakastike fileiden leikkuualustalle

0,75 dl hunajaa

1,5 rkl sherryviinietikkaa

1/2 tl rouhittua mustapippuria

1 tl korianterin siemeniä

1 tl kuminaa

tyrnikastike tarjoiluun

2 d tyrnimarjoja

0,75 dl vettä

1,5 - 2dl sokeria

tilkka sherryä

vaihtoehtoisesti tyrnihyytelöä, vettä ja  tilkka sherryä

Leikkaa ankanrinnoista liika reunarasva pois ja leikkaa rasvan pintaan ristikkokuvio. Mausta fileet. 

Aseta fileet kylmään pannuun rasvapuoli alaspäin.  Ruskista voissa,  kunnes rasva muuttuu kullankeltaiseksi ja rapeaksi.

 Nosta fileet uunivuokaan rasvapuoli ylöspäin ja paista niitä uunin keskitasolla 200 asteessa 12 minuuttia. Paistamisen jälkeen anna fileiden vetäytyä folion alla 10 minuutin ajan ennen leikkaamista.

Sekoita ankkojen leikkaamista varten kastike hunajasta ja mausteista.

Tämä on hyvä tehdä jo etukäteen valmiiksi.

Kiehauta sherryviinietikka ja lisää sen joukkoon mausteet.

Kaada joukkoon hunaja ja anna jäähtyä.

Levitä kastike leikkuulaudalle ja asettele ankanrinnat kastikkeen päälle rasvapuoli alaspäin.

Leikkaa ankanrinnat vinosti ohuiksi viipaleiksi kastikkeen päällä.

Tee tarjoilua varten tyrnikastike tyrnimarjoista keittämällä sokerin kanssa. Murskaa marjat sauvasekoittimella ja/ tai siivilöi ne. Lisää lopuksi tilkka sherryä.

Kastikkeen voit  valmistaa myös tyrnihyytelöstä lisäämällä siihen vettä ja tilkan sherryä.

Tarjoile kastike ankanrintojen päällä.

Terveisin,

Joulun makuja juustoista, taateleista ja kastanjasta

Kastanja ja taateli ovat minun joulumakuni tänä vuonna. Ilokseni löysin vielä niistä valmistetun kastanjatahnan makuhermojani hivelemään. Siitä seurasi väkisinkin juustottelua!

Iki-ihana Castello Black - osittain lampaanmaitoon valmisettu sinihomejuusto on vakiosuosikkini, milloin hunajan, milloin hillon kera. Ja nyt joulun alla tietysti taateleiden täytteenä.

Miten nämä kaksi makua voivatkaan sopia yhteen niin hyvin!

Ja sitten tämä ranskalainen, taateleista ja kastanjoista valmistettu kastanjatahna - Châtaigne!

Miedon lampaanmaidosta valmistetun kypsytetyn juuston kanssa aivan erinomaista. 

Ja huippu match myös Castellon kermaiseen valkohomejuustoon.

Jännittävä löytö oli joulunvärinen, hollantilainen tircolor gouda. Se sai hauskan värinsä paprikasta valkosipulista ja chilistä.

Osittain vuohenmaitoon valmistettu juusto oli aika voimakas ja päätin keventää chilistä tuntua spelttikekseillä sekä oluesta ja kastanjasta valmistetulla hyytelöllä -  Bière à la Châtaigne - mielenkiintoinen löytö sekin!

Ranskalainen pehmeän lempeä pähkinäjuusto oli taivaallista - taas kerran kastanjatahnan kera.

Ei muuta kuin testailemaan!

Terveisin,

Ostereita - Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi

Säveltäjämestari Jean Sibelius tuli tunnetuksi herkkusuuna. Ainolan hurmaava puutarha Aino Sibeliuksen suojissa tarjosi sadon antimia perheelle. Hotelli Kämp ja monet ulkomaanmatkat taas tutustuttivat mestarin eri maiden ruokakulttuuriin.

Risto ja Ritva Lehmusoksa ovat koonneet upean ruokakirjan Jean Sibeliuksen pöydässä. Se johdattaa makumatkalle säveltäjämestarin maailmaan. Kirjassa on myös Ainolan keittiössä käytettyjä reseptejä.

Kirjaa selatessa tulee valtava halu tarttua kaikkeen, mutta tänään päätän nauttia Sibeliuksen lempiruokaa - ostereita.

Kuvittelin, mitä Sibeliukselle olisi Kämpissä tarjottu. Ostin muutaman suuren ja herkullisen Fine de Claire -osterin. Juuri näitä Ranskassa syödään jääpediltä tarjoiltuna, kun halutaan herkutella - aivan erityisesti joulun ja uuden vuoden tienoilla, mutta myös yleisemminkin kylmän veden aikaan eli niinä kuukausina, kun ranskankielisessä kuukauden nimessä on r-kirjain (syyskuusta - huhtikuuhun).

Monet nauttivat osterit sellaisenaan eli au naturel, jolloin meren maut maistuvat parhaiten.
Minä pidän hyvästä viinietikka-salottisipulikastikkeesta. Perinteisiä osterilisukkeita ovat myös sitruunalohkot, joista puristetaan mehu osterin päälle.
Ranskalaiset nauttivat osterit usein voilla voidellun ruisleivän ja aidon shampanjan kanssa. Uskon, että myös Jean Sibelius teki näin ja siksi katan niitä tarjolle vanhalle Rörstrandin porsliinitehtaan lautaselleni.

Viinietikkakastike ostereille

2 kpl salottisipulia hienonnettuna

1 valkosipulinkynsi hienonnettuna

1 dl balsamico viinietikkaa

mustapippuria myllystä

1 rkl extra neitsytoliiviöljyä

Sekoita salottisipulit ja valkosipuli öljyyn.  Rouhi viinietikkaan mustapippuria ja 

lisää kastikkeen joukkoon. Anna kastikkeen tekeytyä jonkin aikaa huoneenlämmössä.

Osterin avausohje:

Avaa osteri juuri ennen niiden syömistä ja käytä avaukseen aina osteriveistä.

Suojaa kätesi paksulla keittiöpyyhkeellä tai hanskalla ja ota osteri käteesi kuppipuoli alaspäin.

Nitkuta osteriveistä kuorien välissä, jotta pääset sisään katkaisemaan sulkijalihaksen. Sulkijalihas on aina osterin oikeassa reunassa, noin kolmasosan päässä sen kärjestä.

Nosta päällimmäinen kuori ylös, irrota osteri varovasti alemmasta kuorestaan, jotta mehu ei valu pois.

Nosta avattu ja kuorestaan irrotettu osteri tarjoiluvadille – jos mahdollista jäämurskan päälle.

Tarjoile heti ja nauti!

Herkuttelen vielä mielessäni kirja-aarteella, jonka hankin juhlavuoden Ainolan reissullani.
Sen kautta opin että riista ja eriyisesti linturuoat olivat Sibeliukselle mieluisia. Ja lähivesien kalat. Luonto oli vahvasti läsnä hänen elämässään - olipa hän ottanut metsäreissullaan sammalta tulitikkurasiaan voidakseen myöhemmin tuoksutella metsän tuoksua.

Maailman matkat taas näkyvät saksalaisina liharuokina ja leikkeinä tai esimerkiksi italialaisen ja venäläisen  keittiön  herkkuina. Mestari oli perso jälkiruoille ja niiden reseptejä kirja vilisee.

Mutta kuten missä tahansa perheessä, ei Ainolassakaan aina pöydät notkuneet. Aino Sibelius sai välillä venyttää pennejä tarkkaan. Aamulla perhe söi puuroa ja välillä oli tarjolla läskisoosia tai nakkeja. Ihanan inhimillistä!

Terveisin,

Hirviburger - ruissämpylä ja mausteeksi katajanmarjaa

Rouhea ruissämpylä kaipaa kaverikseen riistapihvin. Saimme paketillisen hirven jauhelihaa ja päätimme kokeilla. Etelä-Suomessa hirvi on monelle harvinaista herkkua - niin meillekin.
Lisäkkeeksi sopivat paahdetut juurekset, erityisesti punajuuri.

Burgerit saivat makua katajanmarjoista ja pääsivät kuvaan joulua varten 

keräämilleni sammalsomisteille - metsän henkeen.

Hirviburger

500 g hirven (paisti)jauhelihaa

2 rkl tummaa soijarouhetta (tai korppujauhoja)

1 kanamuna

1 salottisipuli hienonnettuna

10 katajanmarjaa hienonnettuna

mustapippuria myllystä

(suolaa)

Sekoita ainekset ja muotoile pihveiksi. Paista voissa kypsiksi.

Kermaviilikastike

1 prk kermaviiliä

muutama katajanmarja murskattuina

tuoretta rosmariinia hienonnettuna

ripaus pippuria

Sekoita ainekset keskenään. Tarkista maku.

Muut ainekset

Kannellinen ruisleipä (sämpylä)

voita tai tuorejuustoa voiteluun

salaattia

1/2 tuore punajuuri raastettuna

1-2 paahdettua punajuurisiivua

(siivu juustoa)

Lisäkkeeksi

Paahdettuja juureksia

Kuumenna ruissämpylä uunissa tai pannulla ja voitele sen pohjaosa. Levitä pohjan päälle salaattia ja kermaviilikastike ja kokoa burger: pihvi, juusto ja punajuuriraaste.... tai muut valitsemasti täytteet. Tarjoile paahdettujen juuresten kera.

Terveisin,

Lakka pavlova juhlapöytään

Palvlova on alun perin balettitanssija Anna Pavlovan tanssihameen innoittamana kehitetty marenki-kerma unelma. Meillä se on vakiinnuttanut paikkansa erityisesti joulupöydässä, mutta se sopii loistavasti lähes kaikkiin juhliin.

Kulttuuripainotteisena itsenäisyyspäivänä ajattelin valmistaa jälkiruoaksemme pikkupavlovia suomalaisten hillasoiden twistillä.

Pavlovan pohjalla on kuohkea marenkikerros. Marengin paistetaan pinnalta rapeaksi, mutta sisältä marenki saa jäädä vaahtokarkkimaisen pehmeäksi. Marengin päälle levitetään ylimääräiseksi tylliksi runsaasti kuohkeaa kermavaahtoa. Ja lopuksi unelma koristellaan. Marengin makeus kestää myös sen, että korvaat puolet kermavaahdosta rasvattomalla maitorahkalla varsinkin, jos et ole äkkimakean ystävä.

Pavlova

4 kananmunanvalkuaista
2 1/4 dl sokeria
2 tl Maizena-maissitärkkelystä

Lakkakerma
4 dl kuohukermaa 
 (tai 2 dl kuohukermaa ja 2 dl rasvatonta maitorahkaa)
tilkka lakkalikööriä

Koristeluun
lakkoja tai lakkahilloa

suklaalastuja

Kuumenna uuni 150 asteeseen.  Vaahdota valkuaiset. Lisää vähitellen joukkoon sokeria ja vaahdota niin kovaksi vaahdoksi, että vaahto pysyy kulhossa, vaikka käännät kulhon ylösalaisin.
Sekoita joukkoon maissitärkkelys.

Levitä vaahto uunipellille, leivinpaperin päälle sopivan kokoisiksi annospohjiksi 

tai yhtenäiseksi n. Ø 20 cm kakkupohjaksi.

Kuivata marenkia uunissa paistamalla sitä 1,5 - 2 h.  Anna marengin jäähtyä.

Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja mausta tilkalla likööriä. 

 Koristele pavlova(t) kermavaahdolla, lakoilla ja suklaalastuilla.

Tarjoa heti.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Lumimantelit kuin luonnon lumimarjat

Tänään halusin valmistaa jotain pientä ja herkullista. Lumimarjapensaan oksat valkoisine marjoineen kaareutuivat olohuoneen ikkunasta melkein sisään ja antoivat minulle inspiraation - lumimarjat!

Ihanaa... valkoiset herkkumantelit sopivat myös itsenäisyyspäivän kahvipöytään tai naposteltaviksi ihan sellaisenaan.

Päätin tehdä osan valkosuklaasta ja osan läheisteni ruokavaliota kunnioittaen laktoosittomasta tummasta suklaasta. Mainion makuisia molemmat.

Valkosuklaiset lumimantelit ovat jo valmiiksi valkoisia.

Lumimantelit valkosuklaasta

80 g kuorittuja manteleita (1 pss)

n. 50 g valkosuklaata

1 dl tomusokeria

Paahda mantelit kevyesti kuivalla pannulla. Sulata valkosuklaa vesihauteessa. Kierittele mantelit suklaassa ja nostele ne leivinpaperille valumaan hetkeksi. Kaada mantelit tomusokerikulhoon ja pyörittele. Nostele ne yksitellen laakealle vadille jähmettymään.

Tummassa suklaassa kieritellyt mantelit tarvitsevat enemmän tomusokeria valkaisuun.

Laktoosittomat lumimantelit tummasta suklaasta

80 g kuorittuja manteleita (1 pss)

n. 50 g tummaa laktoositonta suklaata

1,5 dl tomusokeria

Paahda mantelit kevyesti kuivalla pannulla. Sulata suklaa vesihauteessa. Kierittele mantelit suklaassa ja nostele ne leivinpaperille valumaan hetkeksi. Kaada mantelit tomusokerikulhoon ja pyörittele. Nostele ne yksitellen laakealle vadille jähmettymään.

    Lumimantelit ovat myös herkullinen ja kaunis itse tehty lahja.

Tästä kaikki alkoi....

Terveisin,

Joulupastan maustaa tilkka konjakkia

Jättikatkaravunpyrstöt ja tilkka konjakkia tekevät yksinkertaisesta pastasta ylellisemmän nautinnon. Helposti. Punasävyinen pastaherkku näyttää sopivan jouluisalta. Se on hyvä vaihtoehto pikkujoulutarjoiluun ennen varsinaisia jouluruokia.

"Perjantaipullosta" kaadetaan tänään vain lusikallinen jaloa juomaa pastakastikkeeseen.

Konjakilla maustettu jättikatkarapupasta

(2 annosta)

200 g pastaa (esim spaghettia tai linquinea)

150 g jättikatkaravunpyrstöjä öljymarinadissa

n. 1 rkl marinadiöljyä

1 dl tomaattimurskaa

1 valkosipulin kynsi

1/2  punainen mieto chili

tuoretta timjamia

1 rkl konjakkia

mustapippuria myllystä

(suolaa)

Kaada pannulle marinadiölyä, lisää valkosipuli ja chili pilkottuina. Lisää tomaattimurska, 

anna kiehua muutamia minuutteja ja mausta konjakilla ja timjamilla. 

Keitä pasta sopivan kypsäksi (al dente).

Rouhi kastikkeen päälle pippuria myllystä. 

Lisää jättikatkaravun pyrstöt ja kuumenna seosta vielä hetki. 

Sekoita pasta kastikkeen joukkoon ja nosta tarjoilulautasille. 

Koristele tuoreella timjamilla.

Nauti herkutellen!

Terveisin,

Vaniljakahvia iltavuoroon

Tänä iltana yrittäjän työpäivä jatkuu myöhään. Voimajuomana toimii taas kerran kahvi. Näin joulun alla kahvinkin voi valmistaa herkullisemmaksi ja vähän erilaiseksi. Ihania makuja ovat suklaa, kardemumma, kaneli, piparkakku...

Tänään valitsin mauksi vaniljan ja päätin maustaa kahvimaitoni aidolla vaniljalla. Espresson suurena ystävänä keitin sitä, mutta makukahvin voi valmistaa mistä tahansa omasta suosikkikahvista.

Vaniljakahvi

 (1 annos)

1 iso kupillinen tummaa ja vahvaa kahvia 

tai  tuplaespresso

2,5 dl maitoa

1 vaniljatanko

1 tl vaniljasokeria

Kaada maito kattilaan. Avaa vaniljatanko ja riivi siitä siemenet maidon joukkoon.
Kuumenna liedellä. Keitä vahvaa tummapaahtoista kahvia tai espressoa. 

Poista vaniljatanko ja vaahdota maitoa esimerkiksi tavallisella sauvasekoittimella.
Kaada kahvi kuppiin mausta aitoa vaniljaa sisältävällä vaniljasokerilla. 

Kaada varovasti päälle vaahdotettu vaniljamaito. Nauti kuumana, tuoksua siemaillen.

Tuoksuva makukahvi tuo työhetkeenkin juhlan tuntua ja auttaa pinnistelemään.

Pariisilaisesta brasseriesta ostettu kahvikuppi vei ajatukseni hetkeksi pois työstä ja 

haaveilemaan tulevista matkoista. Kahvitauko teki tehtävänsä... tästä on hyvä jatkaa.

Terveisin,

Uuniriisipuuro hautuu valmiiksi kuin itsekseen

Tänä vuonna adventti yllätti. Perinteinen riisipuurokaan ei ehtinyt viikonlopun pöytään. Mutta parempi myöhään...

Uunipuuro on siitä ihana, että se valmistuu kuin itsekseen. Hitaasti uunissa hautuen, kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole huolena pohjaanpalaminen eikä kokoaikainen hämmentäminen.
Minun puuroni hautui pitkään ja sai suojakuoren. Sen alla muhi mitä herkullisin ja pehmein puuro.

Uuniriisipuuro

(6 annosta)

1,8 l  täys- tai luomumaitoa

3,3 dl puuroriisiä

0,5 – 1tl suolaa

Mittaa ainekset hyvin voideltuun uunivuokaan. Kypsennä 175°C  asteessa reilun tunnin ajan. Sekoita pari kertaa kypsennyksen alkuvaiheessa. Anna puuron vetäytyä n. 10 min ennen tarjoilua.

Tarjoile perinteiseti kanelin, sokerin ja raikkaan maidon kera.

Voit myös tarjoilla jouluisesti piparkakkurahkan ja piparkakkumurujen kera. Maistuu hyvälle!

Terveisin,