sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Marenkinen Pavlova - Anna Pavlovan tanssihameesta taiteiltu jälkiruoka

RUOKATAIDETTA

Venäläinen ateriamme päätettiin kruunata Pavlova marenkiunelmalla, jonka koristelusta viriteltiin oma marjaisa versio.



Venäläisen baletin legenda Anna Pavlova esiintyi Uuden Seelannin pääkaupungissa Wellingtonissa  vuonna 1926, suuren maailmankiertueensa aikana.

Annaa paljon kuvannut valokuvaaja kirjoittaa kirjassaan tarinan Pavlova jälkiruoan synnystä. Tarinan mukaan Annan majoittaneen wellingtonilaisen hotellin keittiömestari oli lumoutunut tanssijattaresta ja tämän upeasta tutusta, joka oli koristeltu vihrein silkkiruusuin. Hän oli loihtinut oman versionsa tanssihameen tylleistä ja koristeista: marenkia, kermavaahtoa ja vihreitä kiivejä sekä muita hedelmiä.


Me käytimme koristelussa tuoreita vadelmia, granaattiomenan siemeniä ja suklaalastuja.

 
Kakku hupeni pala palalta parempiin suihin... kokonaan:)



Pavlova
 
4 kananmunanvalkuaista
2 1/4 dl sokeria
2 tl Maizena-maissitärkkelystä

Täyte
4 dl kuohukermaa
tilkka mantelilikööriä
 
Koristeluun
50 g vadelmavalkosuklaata
tuoreita vadelmia
1/2 granaattiomenan siemenet
 
Kuumenna uuni 150 asteeseen.  Vaahdota valkuaiset. Lisää vähitellen joukkoon sokeria ja vaahdota niin kovaksi vaahdoksi, että vaahto pysyy kulhossa, vaikka käännät kulhon ylösalaisin.
Sekoita joukkoon maissitärkkelys.
Levitä vaahto uunipellille, leivinpaperin päälle n. Ø 20 cm kakkupohjaksi.
Kuivata marenkia uunissa paistamalla sitä 1,5 - 2 h.  Anna marengin jäähtyä.
Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja mausta tilkalla likööriä. Valuta granaattiomenan siemenistä ylimääräinen neste talouspaperille.
 Koristele kakku kermavaahdolla, tuoreilla vadelmilla, granaattiomenan siemenillä ja suklaalastuilla.
Tarjoa heti.



Pohjimmainen kerros on "tutun" marenkiunelma. Marengin paistetaan pinnalta rapeaksi, mutta sisältä marenki saa jäädä vaahtokarkkimaisen pehmeäksi.

Marengin päälle levitetään ylimääräiseksi tylliksi runsaasti kuohkeaa kermavaahtoa.
Ja lopuksi unelma koristellaan.
Marengin makeus kestää myös sen, että korvaat puolet kermavaahdosta rasvattomalla maitorahkalla tai täyteläisemmällä kermarahkalla, varsinkin, jos et ole äkkimakean ystävä.


Terveisin,
 

lauantai 8. helmikuuta 2014

Blinejä ja borssia - venäläistä talviruokaa

VENÄLÄISIÄ HERKKUJA
Sotshin talviolympialaisten innoittamana perheeni toivoi lauantai-aterialle venäläisiä herkkuja  Valitsin perinteisistäkin perinteisimmät, talviseen tunnelmaan sopivat tattariblinit ja höyryävän herkullisen borssikeiton.


Hartaasti kohotettu tattaritaikina paistettiin taas miesväen voimin. Käytössä kauhtuneet blinipannut otettiin taas esiin talvisesonkiin.


Blinien täytteinä olemme kokeilleet savulohta, sienisalaattia, kananmunaa, kurkkuja ja hunajaa sekä erilaisia mätejä. Tällä kertaa intouduin suomalaisista silakan-, hauen-, mateen- ja muikunmädistä. Lasten toivomuksesta hankittiin myös tuttua kirjolohenmätiä.

Yritin hankkia Suomessa myynnissä olevaa venäläistä, Mustanmeren rannalla kypsyneistä rypäleistä valmistettua Abrau-Durso kuohuviiniä, mutta sitä olisi saanut myymäläämme vain tilauksesta. Päädyimme siis ranskalaiseen shampanjaan, joka lienee  ollut alun perin myös venäläisen sisarensa esikuva tsaarinaikaisen Pariisi-Pietari kulttuuriakselin myötä. Abrau-Durson kuohuviinitalokin on perustettu vuonna 1870 keisari Aleksanteri II: n käskystä.
Ja toisaalta, kuiva shampanja on aina kuivaa shampanjaa.


Tattariblinit

45 g hiivaa
6 dl maitoa
3 rkl hunajaa
1 pullo vaaleaa olutta (0,33 l)
3 dl kevyttä kermaviiliä
4 keltuaista
4,5 dl tattarijauhoja
4,5 dl vehnäjauhoja
tilkka rypsiöljyä
4 valkuaista vaahdotettuna

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitton. Lisää hunaja, olut, kermaviili, kananmunan keltuaiset ja jauhot. Kohota huoneenlämmössä 1-2 tuntia.
Lisää taikinaan juuri ennen paistamista tilkka rypsiöjyä ja valkuaisvaahto varovasti käännellen.
Paista blinit pienellä lämmöllä blinipannuissa. Blinit kohoavat vielä pannulla ja voit tehdä niistä mehevän paksuja haluamasi paksuuden mukaan. Paista blinejä molemmin puolin, kunnes ne ovat pinnalta kauniin ruskeita ja sisältä kypsiä. Tarjoile mätien ja smetanan kera.


Annos on suuri - puolita se, jos ruokailijoita on vähän. Itse yleensä tarjoilen blinejä isommalle joukolle, jonka mukaan tämä resepti on mitoitettu.
Lisää blinireseptejäni: ruis-speltti blinit, perunablinit



 Tuhtien blinien jälkeen maistuu kevyempi keitto. Borssi on maukas ja aromikas myös ilman lihaa.


Venäläinen kasvisborssi
500 g punajuuria
2 isoa porkkanaa
puolikas pienestä keräkaalista (n. 400 g)
1 dl kuivattuja papuja (liotettuna)
1,5 - 2 l kasvislientä
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
2-3 rkl rypsiöljyä
1 rkl tomaattipyrettä
1-2 rkl etikkaa (10 %) tai viinietikkaa
1 rkl sokeria
2 laakerinlehteä
rouhittua mustapippuria
Tarjoiluun
2 dl smetanaa
Laita pavut likoamaan edellisenä iltana. Kuori punajuuret ja porkkanat ja raasta ne suikalemaiseksi karkeaksi raasteeksi. Suikaloi kaali ja sipuli, pilko valkosipulinkynsi. Kuullota punajuuri öljyssä ja lisää sen joukkoon etikka.  Kuullota kasvikset. Laita kattilaan kasvisliemi ja pavut, kuullotetut kasvikset ja punajuuret, tomaattipyre ja laakerinlehdet.
 Lisää sokeri ja rouhi päälle pippuria. Keitä kasvikset kypsiksi. 


Lue myös toinen herkullinen kasvisborssireseptini, siinä on mukana hapankaalia. 
Jos haluat lisätä keittoosi lihaa, katso ukrainalainen borssikeittoreseptini

Terveisin

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Runebergin leivoksia Porvoosta

RUNEBERGIN PÄIVÄ

Kansallisrunoilijamme syntymäpäivänä Porvoo tervehtii suomalaisia kirjallisuuspalkinnolla ja perinteisillä runoilijan nimikkotortuilla. 

Kansallisrunoilijan lempileivonnaisia olivat hänen vaimonsa Fredrikan leipomat tortut, joiden innoittajana alun perin lienee ollut porvoolainen kondiittorimestari. Torttujen kerrotaan olleen runoilijan aamupala, pussilasillisen kera. Kätevä Fredrika loihti leivonnaiset runoilijan makeannälkään "mitä kaapista löytyy"-periaatteella mm. kekseistä ja korppujauhoista.

 
Fredrika Runebergin kerrotaan koristelleen tortut kotipihan omenoista tehdyllä hillolla.
Nykyisin suosituin koristehillo on vadelmahillo.


Vaikka en tällä kertaa ehtinyt torttuja itse leipomaankaan, etsin  kuitenkin esiin vuosia sitten käsin kirjoittamani torttuohjeen. Punaisen, jo repaleisen kirjasen väliin olin tämän riipustanut. Tämä lienee isoäitini resepti, sillä siinä on mukana myös leivänmurusia.

Runebergin tortut

n. 12 kpl
 
200 g voita
200 g sokeria
2 kananmunaa
100 g manteleita hienonnettuna
2 tl kardemummaa
1,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl makean ruisleivän muruja
2 dl piparkakku- tai keksimuruja
1,5 dl korppujauhoja
2 dl kuohukermaa
halutessasi kostutukseen tilkka punssia
hilloa, tomusokeria koristeluun

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää joukkoon munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Lorauta joukkoon kerma ja halutessa tilkka punssia. Annostele voideltuihin vuokiin. Paista 200 asteessa noin 20 min. Kumoa tortut.
Koristele jäähtyneet tortut hillolla ja tomusokerista ja vedestä tehdyllä tahnalla, jonka pursotat tortun päälle, hillon ympärille.


Joen tuntumassa sijaitseva Runebergin kotimuseo on Runebergin päivänä 5.2.2014 avoinna yleisölle koko päivän ja illalla Porvoon kaupunki järjestää siellä perinteisen vastaanoton kutsuvieraille.




 
Terveisin,
 
 

lauantai 1. helmikuuta 2014

Omenapuusavulla aromisoitua fasaania

MOLEKYYLIRIISTAA

Sain joululahjaksi ruokien savuaromisointiin tarkoitetun savupyssyn. Nyt tuntui sopivalta hetkeltä tutustua molekyyligastronomian maailmaan ja tuprutella savua Malmgårdin kartanosta hankittujen fasaanin rintafileiden mausteeksi.


Tuumasta toimeen. Minun pyssyni mukana tuli kaksi pientä purkillista tuoksulastuja. Vaihtoehtoina olivat hikkori ja omenapuu. Yhteistuumin arvelimme, että omenainen savu sopisi paremmin riistaruokaamme ja siihen siis päädyttiin.

 
Savupyssy ladattiin omenapuulastuilla, jotka tuikattiin tuleen. Tätä ennen valmiit fasaaninrinnat oli kätketty foliohupun alle, jonne savu johdettiin. Puoli minuuttia savustusta ja valmista!
Fasaanien lisäksi myös keittiömme sai hienon aromin, foliokansi kun ei ollut kovin tiiviisti kohdillaan. Mutta tuoksu oli hienostunut eikä se haitannut tunnelmaa.
 
Lopputulos oli herkullinen, savuaromi maistui sopivasti. Ja sopi erityisen hyvin riistalintumme kaveriksi. Ohjeen mukaan savulla voi aromisoida melkein kaikkea drinkeistä äyriäisiin, kalaan ja lihaan. Uutta puuhastelua siis riittää....
 
 
Omenapuusavulla aromisoituja fasaanifileitä
 
6 fasaanin rintafilettä
 
Yrttimarinadi:
2 dl oliiviöljyä
2 tl  timjamia
2 tl  rosmariinia
mustapippuria myllystä
 
Sekoita aineet keskenään ja hiero fasaaninrintojen pintaan. Anna marinoitua vuorokauden ajan. Ruskista rintafileet pannulla molemmin puolin kauniin ruskeiski. Kypsennä lopuksi 170 asteisessa uunissa noin n. 8 minuuttia niin, että fileet jäävät sisältä punertaviksi.
Laita hetkeksi vetäytymää folion alle ja aromisoi ne omenapuun savulla, savupyssyn avulla enintään 30 sekunnin ajan.
 
 
 
 
Terveisin,
 
 
 

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Etnoruokaa Kallion Sandrossa koko suvun kera

ETNORUOKAA

Kaukaasian ja Pohjois-Afrikan ruoat ovat tulleet perheenjäsenilleni tutuksi sukulaistemme kautta. Innostuin siis valtavasti, kun luin lehdestä, että Kallion kulmille on avattu uusi entoravintola Sandro. Se tarjoilee herkkuja Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tyyliin.

Ystäviltäni opin, että ravintolan rentoon ja nuorekkaaseen ilmapiiriin ei kannata mennä pönöttämään jakkupuvussa. Siispä kutsuin nuorisoni mukaan ja soluttauduin joukkoon pakkaseen sopivassa jättisuuressa villapaidassa ja kaulan ympärille kiedotussa paksussa huivissa.  Pitkän pöydän ääressä vaihdettiin kuulumiset ja innostuttiin etnosta. Irtauduimme hetkeksi kiireestä, rutiineista ja jopa Helsingistä.


Koko seurueemme piti sekä tunnelmasta että ruoasta. Meille tarjoiltiin milloin englanniksi, milloin suomeksi. Välillä annokset tuotiin pöytää laulaen.
Suosio oli niin suuri, että päätin vielä samalla viikolla kutsua sisareni perheen viettämään kanssamme sisareni syntymäpäiväiltaa. Myös perheen suloinen kuopus sopeutui iloiseen tunnelmaan ja johti seuruettamme pöydän päässä syöttötuolista käsin.

 
Osa nuorisosta valitsi listalta afrikkalaisen katukeittön Batbout Burgerit. Marokkolaisen leivän välissä oli pitkään hautunutta "nyhtö"ankkaa tai tunisialaisessa Tabil-mausteseoksessa kypsynyttä lammasta korianterin kera.
Burgerin kera tarjoiltiin lautasellinen salaattia ja ihania maustetahnoja.
 

Katukeittiön alkupaloina olivat marokkolaiset pastillapiiraat liha-, kala- tai juustotäytteellä.

 
Kaikissa salaateissa on runsaasti salaatinlehtiä ja yrttejä, oliiveja, granaattiomenan siemeniä sekä taivaallisen hyvää luomubulgurista, sipulista, kurkusta, tomaatista, mintusta ja persiljasta valmistettua tarboulehia. Tarjoilijamme esitteli myös ylpeänä itse säilötyt, erityisen maukkaat sitruunalohkot.
 

Minun valintani olivat merenelävät. Sahramilla maustetussa sitruunakermassa haudutetut simpukat makeahkon itseleivotun leivän kera hivelivät makuhermoja.


Toisella kerralla kokeilin valkosipulivoissa kypsytettyjä jättikatkarapuja kaikkien tahnojen kera.


Kokit edustavat itsekin näiden maiden ruokakulttuuria ja tietävät siis makujen salaisuudet. Kurpitsahummuksen, minttujogurtin, pestoharissan ja avokadotahna moutabelin aitous tuli testattua seurueemme egyptiläisen jäsenen maulla. Maut tuntuivat olevan kohdallaan.
Opin myös, että tahnoissakin on hiuksenhienoja maakohtaisia eroja esimerkiksi Tunisian, Marokon, Egyptin ja Libanonin välillä. Sandrossa ne fuusioituvat sulassa sovussa.

 
Jälkiruokina nautimme pannacottaa...
 

... talon baklavaa


Ja eräänlaista aprikoosipannacottatorttua.
Lopuksi siemailimme minttuteetä - Marokon mintusta, oletan.


Seurueemme graafikot arvioivat ravintolan astiaston olevan enimmäkseen tunisialaista designia.
Onneksemme emme joutuneet tiskaamaan.

 
Kolmannen linjan Sandroon palaan vielä.
Sitä ennen saan kokeiluun eqyptiläisten tätien ja sisarten reseptejä.
Tuskin maltan odottaa!
 
Terveisin,

Twisted Street Kitchen ja Som Tam -papaijasalaatti

THAIRUOKAA


Tapasin ystävätärtäni töiden jälkeen Helsingin Kampissa. Halusimme vaihtaa kuulumiset rennosti ja samalla napostella pientä iltapalaa. Päätimme kokeilla kummankin kulkureitin varrella sopivasti olevaa, pientä ja hullunkurista ravintolaa: Twisted Street Kitchen.


Ravintola keskittyy tarjoilemaan Thaimaan katukeittiöstä napattuja herkkuja. Annoksissa on reilusti makua ja mausteita, vaikkakin ne on mukautettu suomalaisille sopiviksi. Liekit eivät nouse suusta eikä kurkku pala karrelle:).
Meillä oli tuuria, sillä ravintolan kahdeksan pöytäpaikkaa täyttyvät nopeasti. Ehkä onnemme oli kello viiden tapaaminen. Tosin talon antimia olisi myös saanut mukaan lunch boxiin.


Valitsin herkullisen mausteisen curryn, jossa oli pitkään hautunutta "nythökanaa" kardemumman, chilin ja tähtianiksen ryydittämänä. Kookosmaidossa oli hautunut kypsäksi myös kurpitsa.

Toinen valintani oli Som Tam - raikas, keskitulinen papaijasalaatti Pohjois-Thaimaasta. Sen pääraaka-aine on vihreä papaija ja se syntyy nuijimalla raaka-aineet kasaan suuressa morttelissa.



Kotona löysin thaikeittokirjastani myös kokeilemisen arvoisen reseptin:

Som Tam - thaimaalainen papaijasalaatti

(2 annosta)
3 valkosipulinkynttä
5 vihreää Thai-chiliä (bird's eye)
1 rkl kuivattuja katkarapuja
1 rkl paahdettuja maapähkinöitä
1,5 tl ruskeaa palmusokeria
1,5 rkl kalakastiketta
1,5 tl limemehua
2 kirsikkatomaattia halkaistuna
1 dl vihreitä papuja (leikattuna parin sentin pätkiksi)
200 g vihreää papaijaa (kuorittuna ja raastettuna ohuiksi suikaleiksi)
2 jättikatkarapua (kuorittuna)
Hakkaa valkosipulit ja chilit morttelissa pieniksi. Lisää kuivatut katkaravut ja pähkinät ja hakkaa hienoksi tahnaksi. Lisää joukkoon palmusokeri, kalakastike ja limemehu. Lisää  pavut ja tomaatit. Kaada kulhoon. Kumoa papaijasuilakeet mortteliin ja hakkaa niitä. Sekoita lopuksi salaatin joukkoon. Koristele keitetyillä katkaravuilla.
(Salaattiin voi käyttää myös porkkanaa. Ja vihreän papaijan voi korvata valkokaalilla.)



Twisted ei tarjoile jälkiruokia, kahvia tai teetä. Päätämme nauttia kupilliset naapurissa olevassa Kawa-kahvilassa.

Terveisin,

lauantai 18. tammikuuta 2014

Paistettua parsaa ja jättikatkarapuja thaimaalaisittain

THAIRUOKAA

Thai-keittiössä lisäkkeet eivät ole vain pääruoan täytettä, vaan niillä on tärkeä rooli aterian makutasapainon ja harmonian rakentamisessa. Ne vaihtelevat yksinkertaisesta riisiruoasta mitä herkullisimpiin ja pikanteimpiin makuelämyksiin.

Tällä kertaa päätin kokeilla parsan ja katkarapujen yhdistelmää. Se on meillä Suomessakin suosittu kevätruoka, mutta uusilla "lämpöisillä" mausteilla höystettynä se sopii myös sydäntalven pakkaskauteen - lisäkkeeksi tai suomalaisittain alkupalaksi.
 
 

Paistettua parsaa ja jättikatkarapuja thaimaalaisittain

(2-3 annosta)
 
2-3 valkosipulin kynttä
1 tl   valkosipulitahnaa*
2 ruokalusikkaa öljyä
nippu tuoretta vihreää parsaa
6 jättikatkaravunpyrstöä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl osterikastiketta
1 tl sokeria
valkopippuria myllystä
2 rkl vettä
 
Hienonna valkosipulinkynnet morttelissa. Valmistele parsat.
 Kuumenna öljy wok-pannussa kuumaksi ja lisää hienonnetut valkosipulit,
 parsat ja valkosipulitahna pannuun. Paista 3-4 minuuttia.
Lisää jättikatkaravut, soija- ja osterikastike, sokeri, vesi ja pippuri.
Kuumenna parin minuutin ajan, kunnes katkaravut ovat kypsyneet.
 
 
*Valkosipulitahna (paistettu)
 
20 keskikokoista valkosipulin kynttä
suolaa
4 rkl oliiviöljyä
 
Hienonna valkosipulit ja suola morttelissa. Paista seos öljyssä, kuumalla pannulla kullanruskeaksi.
Erottele valkosipuliseos öljystä ja jäähdytä öljy. Sekoita jäähtynyt öljy uudelleen valkosipulien joukkoon ja purkita ilmatiiviisti. Säilytä jääkaapissa.
 
 

Terveisin,

maanantai 13. tammikuuta 2014

Paistettu ananasriisi & jättikatkaravut

THAIRUOKAA

Kookos on taikasana thaimaalaisessa keittiössä. Kookosmaito tai kookospähkinöistä keitetty tumma sokeri antavat thaisäväyksen makuun.



Herkullisen eksoottiset tuoksu- ja makumuistot saivat minut palaamaan makumatkalle.
Päätin tehdä kotoisan version herkullisen makean ananaksen ja paistetun katkarapu-riisin yhdistelmästä. Bambumorttelini sai jauhettavaa...


Vasemmalla mieltäni innoittanut ravintola-annos, oikealla kotoisa versioni.


Paistettu ananasriisi & jättikatkaravut

(2 annosta)

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
oliiviöljyä
1 rkl voita
1 keltasipuli silputtuna
1 tl curryjauhetta*
1/2 dl kookosmaitoa
10 jättikatkarapua
1 rkl sokeria
2 rkl soijakastiketta
1 rkl osterikastiketta
1/2 dl ananasmurskaa
1 rkl rusinoita
3,5 dl keitettyä riisiä
1 rkl silputtua kevätsipulia
ruukku tuoretta korianteria
ripaus valkopippuria

Kuumenna öljy wok-pannussa kuumaksi. Lisää voi ja freesaa siinä valkosipuli ja sipuli. Lisää curry ja sekoita hyvin. Lisää kookosmaito ja jättikatkaravut ja paista noin 3 minuuttia.
Lisää soija- ja osterikastike ja sokeri ja jatka paistamista.
Lisää lopuksi ananasmurska, rusinat ja riisi.
Jatka paistamista miedommalla lämmöllä ja hyvin sekoittaen.
Koristele kevätsipulilla ja korianterilla.  
Rouhi päälle ripaus valkopippuria.
Tarjoa tyhjäksi koverretusta ananaksen kuoresta.


*Curryjauhe thaimaalaisittain

1 rkl mustapippureita
3 rkl korianterinsiemeniä
3 rkl kuminansiemeniä
1 valkoisipulin kynsi
1 rkl fenkolia
20 kardemumman siementä
15 kuivaa, pitkää punaista chiliä kuivattuna
3 rkl chilijauhetta
5 rkl inkivääriä
7 rkl kurkumaa

Paista pippuria, korianteria, kuminaa, valkosipulinkynttä, fenkolia ja kardemummaa ilman rasvaa pari minuuttia keskilämpöisellä pannulla. Hienonna seos sen jälkeen morttelissa hienoksi.
Lisää kuivatut chilit ja chilijauhe, inkivääri ja kurkuma ja jatka hienontamista, kunnes saat hienojakoista jauhetta.




Terveisin,