tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kalasaaliit savustimeen

KESÄKEITTIÖ


Helteinen kesä on innostanut pihakokkaukseen. Ja koskaan aikaisemmin savustimemme eivät ole olleet niin ahkerassa käytössä kuin tänä kesänä. Koko kesän kalasaalis on kypsennetty leppäsavujen avulla.


On ollut mm. lohta ja nieriää...



... kuhaa...


... ja kampelaa


Sienistä ja kauden kasviksista on saatu herkulliset lisäkkeet.


Yrttien maustamat uunijuurekset maistuvat koko porukalle.




Kotimainen valkosipuli oli ihana tämän kesän löytöni. Se sopi erityisen hyvin uuden sadon punajuurien mausteeksi.







Ja kesäkeittiöön kuuluvat myös uudet perunat tietty... voin ja tillin kera. Kalan kanssa tai ilman.



Terveisin,

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kesäkeitossa maistuu kesä

KESÄKEITTIÖ

Päätin uhmata vanhoja kouluruokakokemuksia ja keittää kesän ihanat kasvikset keitoksi. Uskoin, että tuoreet, ensiluokkaiset raaka-aineet maistuvat tuoreilta ja herkullisilta myös kesäkeitossa. Ja tottahan se oli. Hyviä raaka-aineita on vaikea pilata... tässä tapauksessa sen voisi tehdä vain keittämällä vihennekset liian kypsiksi.


Keräsin keiton antimet kasaan saariston pyöräretken tilamyyntipisteistä sekä Porvoon torilta.


Palan painikkeena toimi loistavasti saaristossa leivottu tuore limppu.


Kesäkeitto

1 nippu uuden sadon porkkanoita
2 dl silvottuja tuoreherneitä 
muutama herne palkoineen
6 uutta perunaa
1 pieni kukkakaali
1 nippu uuden sadon sipuleita

1 litra vanhanajan luomumaitoa
2 dl luomukermaa
luomuvoita

timjamia 
ruohosipulia
persiljaa
tilliä
3 laakerinlehteä
pippuria myllystä
harmaata merisuolaa


Pilko perunat pitkittäin ja keitä niitä hetki maidossa. Lisää muut kasvikset, laakerinlehdet ja timjaminoksat. Mausta pippurilla ja suolalla. Keitä kunnes kasvikset ovat sopivan kypsiä (ole tarkka, ettei niistä tule liian pehmeitä). Lisää joukkoon muut yrtit ja kerma. Laita lopuksi lautaselle voinokare.
Nauti tuoreen saaristolaisleivän tai ruisleivän ja voin kera.





Terveisin,

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Loma-aamun ruususalaatti

KESÄKEITTIÖ

Loma-aamun kunniaksi päätin tehdä kevyttä kesäsalaattia, jonka kastikkeeseen valitsin ruusuiset maut.

Kesäinen ruususalaatti


Cosmopolitan salaattia
tatsoita
rucolaa
punamangoldia
kirsikkatomaatteja
makeaa suippopaprikaa
aprikooseja
mansikoita
kurtturuusun terälehtiä
 
kastike
0,25 dl oliiviöljyä
2 rkl ruusuviinietikkaa
tilkka ruusuvettä
1 valkosipulin kynsi
1 tl (ruusu)hunajaa
mustapippuria myllystä
 
Revi ja pilko salaattiainekset kulhoon. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada salaatin päälle.
Koristele  kurtturuusun terälehdillä.



Terveisin,

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Ruusumarinoitua lohta

KESÄKEITTIÖ
 
 
Minttumaarian aikaan kukkivat ruusut ja yrtit ovat parhaimmillaan. Pitkästä aikaa lämmin kesäpäivä houkutteli minutkin puutarhan antia kokoamaan. Päätin marinoida lohta ruusumarinadilla.
 

Kotipihan ruusut toimivat tällä kertaa inspiraationa ja koristeina. Keräsin huolella talteen kaikki ruusupensaiden alla olevien kielopetien päälle pudonneet terälehdet.


Itse marinadissa käytin Tertin kartanon ruusuhyytelöä, joka on valmistettu kartanon omien kurtturuusujen terälehdistä. Ruusunlehtien lisäksi marinadissa maistuvat mm. kirpeä sitruuna ja mausteinen minttu.


Ruusumarinoitu lohi

600 g ohueksi viipaloitua tuoretta lohta
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu
2 rkl ruusunterälehtihyytelöä
oliiviöljyä
 2 rkl tuoretta minttua hienonnettuna
tuoretta persiljaa ja ruohosipulia hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi
mustapippuria (ja suolaa) myllystä

Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Lisää siihen oliiviöljy, valkosipuli ja lämmitetty ruusuhyytelö. Leikkaa minttu, ruohosipuli ja persilja hienoksi ja yhdistä öljyyn. Aseta ohuet lohiviipaleet lautaselle niin, että lautasen pohja peittyy. Jauha pippuri ja halutessasi suola myllystä lohen päälle. Kaada marinadi lohen päälle ja anna marinoitua hetki ennen ennen tarjoilua. Koristele mintulla ja ruusun terälehdillä.
Tarjoile uuden sadon perunoiden tai saaristoleivän kera.


Kesäkeittiössä yrtit ja valkosipulit pilkottiin maalaishenkisesti vähän krouvimmin ottein.


Lopuksi nautimme ruusumarinoidun lohemme Tammisaaressa leivotun
Backersin luomutilan saaristolaisleivän päällä.  
 
Terveisin,
 
 

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Kuminalta maistuva varhaiskaalisalaatti grilliruokien kaveriksi

KESÄKEITTIÖ

Kotigrillit käyvät kuumina siitä huolimatta, että Lapissa sataa lunta ja etelään on luvattu kesän kylmintä päivää. Juhannuksenakaan ei tänä vuonna lyödä lämpöennätyksiä ainakaan mittarin yläpäässä.

Kun ruoanlaitosta haluaa päästä helpolla, kannattaa grillin antimien kaveriksi silputa helppo varhaiskaalilisuke. Tuoreessa alkukesän kaalissa ja murea rakenne ja herkullinen maku. Pikantin aromin siihen saa kuminasta.

 
Kuminainen kastike syntyy helposti oliiviöljystä, kuminansiemenistä ja sitruunamehusta.
Ohjeen olen löytänyt Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjasta.



Varhaiskaali-kuminasalaatti

1 nuori varhaiskaali
1-2 tl kuminansiemeniä
0,5 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
ripaus raastettua sitruunankuorta
merisuolaa ja pippuria myllystä

Hienonna kaali veitsellä. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja tarjoile.
Salaatti sopii sekä alku- että lisäkesalaatiksi.


Terveisin,
 

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Hunajaiset kumina-spelttisämpylät

UUNITUORETTA

Mummoni historiaa tutkiessani havahduin kuminaan. Lapsena en siitä pitänyt, mutta nyt sitäkin enemmän. Mummoni lapsuuden aikoihin kuminat etsittiin luonnonniityiltä ja ojien varsilta. Ne leikattiin , sirpillä, kuivatettiin riihessä ja puitiin varstoilla. Siemenillä maustettiin kotitekoista ruisleipää ja juustoa. Sitä käytettiin myös lääkkeenä vatsavaivoihin ja yskään.Tänä päivänä kuminaa viljellään ammattimaisesti mummoni kotiseudulla ja lähes koko Suomessa 1500 tilalla.

Historiankirjat päätyivät hetkeksi hyllyyn, kun pyöräytin sämpylätaikinan. Kuminan maku alkoi niin kovasti houkutella. Esiin kaivettiin vanhat tutut Malmgårdin luomujauhot...


Jätin taikinani hetkeksi kohoamaan leivinliinan alle. Liinaa levittäessäni huomasin siinä olevan Mikko Rimmisen tekstin "Elämänhallintaopas jälkiviisaille".
Hymähdin ja jatkoin ajatusketjua: Et meinannut unohtaa hiivaa taikinastaisi. Et polttanut käsiäsi sitä liottaessasi. Et tahmastanut hunajapurkkiasi et cetera.

 
Pian huuhsollin valtasi mitä herkullisin, vähän mausteisen tuoreen leivän tuoksu.
Et muistanut, miten taivaallinen se oli, ajattelin.
 
Ja maku oli sitten vieläkin taivaallisempi.
Pehmeä, hunajainen, kuminainen, päälle sulaneen voin viimeistelemä.
Et voinut sitä vastustaa...


Hunajaiset kumina-spelttisämpylät

(n. 20 sämpylää)
 
5 dl vettä
50 g hiivaa tai 1 pss (11 g) kuivahiivaa
2 tl kuminaa (kokonainen)
3 rkl juoksevaa hunajaa
(1 tl suolaa)
4 dl kaurahiutaleita
12-13 dl spelttisihtijauhoja
0,5 dl rypsiöljyä
 
pinnalle
voiteluun vettä tai kananmuna
 koristeeksi 2 rkl  seesaminsiemeniä ja hiukan kokonaista kuminaa
 
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon hunaja (ja suola). Alusta joukkoon spelttijauhot, kaurahiutaleet ja rypsiöljy. Kohota lämpimässä vesihauteessa noin puolen tunnin ajan. Pyöritä taikinasta sämpylöitä jauhotulla alustalla ja nosta ne uunipellille, leivinpaperin päälle. Kohota vielä pelillä leivinliinan alla noin puoli tuntia. Voitele sämpylät halutessasi kananmunalla tai vedellä ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja kuminaa. Paista 225 asteessa noin 12 minuuttia.

Nauti lämpiminä, pehmeän voin kera.





Terveisin,

 

 

 

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Raparperi-marenkitorttu

KEVÄTHERKKU

Toukokuu lähenee loppuaan ja nuoriso kirmaa kesälaitumille. Sen kunniaksi voi pyöräyttää vaikkapa marenkisen raparperitortun. Tämä torttu sopii loistavasti kaikkien kevään juhlien tarjoilupöytään.


 Torttu on käytännöllinen juhlatarjottava, koska pohjan ja raparperitäytteen voi tehdä jo edellisenä 
päivänä valmiiksi odottamaan.

Ja tässäkin pätee vanha totuus: nopeat syövät hitaat. Herkullinen marenkitorttu tekee vauhdilla kauppansa.

Raparperi-marenkitorttu

Kaurahiutalepohja
125 g voita
1 rkl ruokosokeria
1 rkl vaniljasokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
Raparperitäyte
300 g raparperina pilkottuna
1 dl ruokosokeria
1/2 dl vettä
4 kananmunan keltuaista
 3 rkl maissitärkkelystä
1 rkl sitruunamehua
Marenki
4 kananmunan valkuaista
1,5 dl sokeria
Sekoita voi ja kuivat aineet murumaiseksi taikinaksi. 
Painele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia.
Keitä  noin 5 minuuttia kuorittuja ja paloiteltuja raparpereja ruokosokerilla maustetussa vedessä.
Anna jäähtyä. Lisää muut ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi sauvasekoittimella. Kiehauta seos.
Vatkaa marenkia varten valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Kun käännät kulhon ylösalaisin seoksen tulisi pysyä siinä.
Kaada raparperitäyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Nostele lusikalla varovasti päälle marenkiseosta. Paista vielä noin 10 minuuttia, kunnes marenki saa kauniin värin.
Terveisin,
 




sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Suvisyrnikit - proteiinipitoiset nokkosrahkaletut

VILLIRUOKA

Pihapiirin piikikkäät nokkoset päätyivät aamulla pataan. Niistä syntyi maukas aamiainen, jolle annoimme nimen suvisyrnikit. Kun nokkosten kaveriksi lisättiin kananmunia, proteiinirahkaa ja ruisjauhoja oli lopputulos myös terveellistä ruokavaliota kannattavien mieleen. Maku oli mitä herkullisin - lettuset olivat myös nuorison mieleen.

 
Proteiinipitoisten nokkoslettujen maun kruunaa tuoreista raparpereista tehty hilloke.

Suvisyrnikit rahkasta ja tuoreista nokkosista

n. 2 litraa tuoreita nokkosia
(= 1,5 dl keitettynä ja silputtuna)
2,5 dl proteiini- tai maitorahkaa
6 kananmunaa
1,5 dl ruisjauhoja*
rypsiöljyä paistamiseen

Huuhtele nokkosia runsaassa vedessä. Lisää nokkoset suureen määrään kiehuvaa vettä ja keitä muutaman minuutin ajan. Siivilöi lehdet ja jäähdytä kylmällä vedellä. Valuta hyvin ja hienonna silpuksi.

Sekoita nokkossilpun joukkoon rahka ja kananmunat. Lisää ruisjauhot. Anna taikinan levätä noin puoli tuntia ennen paistamista. Paista rypsiöljyssä kullanruskeiksi blini- tai ohukaispannussa.
Tarjoile tuoreen raparperihillokkeen kera (ks. ohje tästä).

*Vinkki: jos käytät tattarijauhoja, saat gluteenittoman vaihtoehdon.

 
Terveisin,
 

torstai 22. toukokuuta 2014

Maistelussa italialaisia herkkujuustoja ja viinejä

MAISTIAISET


Osallistuin Juustopöytä ry:n järjestämään italialaiseen iltaan ja opin paljon uutta saapasmaan upeasta juustokulttuurista. Tilaisuudessa oli myös mahdollisuus maistaa juustoharvinaisuuksia ja -erikoisuuksia ja niihin valittuja viinejä.

Tarjottimelle oli koottu pehmeän täyteläistä Caciottaa (kuvassa vasemmalla oleva pehmeä juusto), Alppiseuduilta kotoisin olevaa lehmänmaidosta tehtyä Toma Piemontesea (D.O.P), lampaanmaidosta tehtyä Pecorino Gran cru:ta, harvinaista Fromaggio di Fossaa (D.O.P) sekä savustettua Provolone Affumicatoa (kuvassa tumma kuori).

 
Viinit oli valittu siten, että ne sopivat kaikkien juustojen kanssa. Yhdistelmät olivat yllättäviä: rose kuohuviiniä, kuplivaa Lambrusco punaviiniä, aromaattista Gewürztramineria toscanalaista Chiantia ja venetsialaista roséviiniä ja ripasso punaviiniä... Autolla liikkuminen osoitti huonoa tilannetajua, mutta suutuntuman saattoi silti saada.
 
Kotiin päätyivät palat poikkeuksellisen aromikasta savustettua Provolone Affumicatoa ja heinillä vuoratuissa maakuopissa kypsennettyä Fromaggio di Fossaa (D.O.P).


Kaikki maistatuksessa olleet viinit olivat Alkon listoilla. Kotimauksi päätyi Italian merkittävimpiin kuohuviinibrändeihin kuuluvat Rotari, joka tunnetaan laadultaan monen shampanjan haastajana.

Viini valmistetaan shampanjamenetelmällä myöskin Pinot Noir ja Chardonnay rypäleistä. Keväisen vaaleanpunainen versio oli koko nimeltään Rotari Rosé Brut 2009, Nosio, Doc Trento, Trento-Alto Adige.


Alla  vielä video Italiassakin harvinaisen Fromaggio di Fossan mielenkiintoisesta valmistusprosessista. Juustot laitetaan puuvillapusseissa kypsymään heinillä vuorattuihin maakuoppiin. Jokainen tuottaja merkkaa pussinsa omilla tunnuksillaan ja yhdessä kuopassa kypsyvät kerralla koko kyläyhteisön tuotokset. Valmiiden juustojen tuottamat tuoksut ovat voimakkaita, jopa vaarallisen vahvoja. Kuopan avaukseen ei saa ryhtyä yksin.
 
Kuoppasäilytys on otettu historian saatossa käyttöön, koska sen on huomattu olevan hyvä tapa säilyttää juustoja Italian ilmasto-olosuhteissa. Lisäksi se on oivallisella tavalla suojannut kyläläisten arvokkaat ja elintärkeät ruokavarastot erilaisten tunkeilijoiden hyökkäysten aikana.

 

 

Terveisin,
 

Raparperihilloketta ja granaattiomenaa vuohenjuuston kera

HILLOT

Kesän tullessa keitin  jokavuotiseen tapaan taas kotimaisista raparpereista hilloketta. Se kun on monipuolinen lisäke mitä erilaisimpiin tilanteisiin.



Tällä kertaa kokeilin hillokettani kotimaisen Kolatun juustolan vuohenjuuston kaveriksi. Laitoin juustoa kevyesti viinietikalla suihkutetulle salaattipedille ja lisäsin päälle hilloketta. Lopuksi koristelin annokseni granaattiomenan siemenillä. Ne antoivat paitsi väriä, myös raikasta makua.



Raparperihilloke

500 g raparperia
1 sitruunan kuori ja mehu
1,5 dl ruokosokeria
Kuori ja pilko raparperit. Pese sitruuna ja raasta kuori. Kuumenna sokeri kattilassa, purista joukkoon sitruunamehu ja lisää sitruunankuori. Kuumenna sekoittaen. Lisää joukkoon raparperipalat ja kuumenna, kunnes ne ovat pehmenneet. Jäähdytä.
Tarjoile esimerkiksi vuohenjuuston tai grillikanan lisäkkeenä.

Raparperihilloke toimii erinomaisesti myös grillatun kanan lisäkkeenä.
Sen maku sopii loistavasti kesäkeittiön tunnelmaan.
Hilloke maistuu myös lettujen ja jäätelön kaverina tai makean piirakan täytteessä.


Kokeile raparperihilloketta myös kesäisen mansikkakakun täytteeksi. Reseptin löydät tästä.

Terveisin,