Joulukuun ensimmäisenä päivänä tuuli oli tyyntynyt. Eilisestä lumimyrskystä olivat jäljellä vain huikeat kinokset. Ihana kuopukseni oli herännut varhain ja tehnyt lumityöt puolestani. Pihaportaita pääsi kävelemään ja portinpielet oli putsattu. Mikä ihana lapsi! Hän tiesi, että flunssa on vienyt voimani ja halusi ilahduttaa.
Minä puolestani päätin ilahduttaa häntä takuuvarmalla herkulla. Keitin joulukuun kunniaksi riisipuuroa aamupöytään.
Vielä ei kuitenkaan ollut aika Viktorian joulupuurolle - lakkahillon ja kermavaahdon kera.
Siksi maustoin oman puuroni tyrnihunajalla.
Kuopus kauhoi puuroa omaan vihreään kulhoonsa ja maustoi sen perinteisesti kanelilla ja sokerilla. Lorautti päälle maitoa.
Miten hyvältä nämä yksinkertaiset maut ja tuoksut taas tuntuivatkaan!
Hyvää adventtia,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti