keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Tattariblinit talvi-iltaan

KOTIRUOKAA

Meillä on joka vuosi tammi-helmikuussa blini-ilta. Kohotamme hartaasti taikinaa ja sitten paistamme vielä hartaammin. Yleensä on sellainen tunne, että blinitaikinamme vain kuohuu ja kiehuu - yli äyräittensä kuten lasten sadun puurokattila.

Minulla ei tunnu olevan tajua reseptin suhteuttamisessa, sillä näin on käynyt vuodesta toiseen riippumatta siitä, onko blinipöydässä ollut kaksi tai kaksitoista henkilöä. Taikinaa on aina ollut enemmän kuin kylliksi. Onneksi kumppanini haluaa yleensä paistaa blinit eikä väsy suurenkaan urakan edessä.

Mutta herkullisia aidot tattariblinimme ovat. Vievät aina kielen mennessään. Tänä vuonna blinit tarjoiltiin mädin, smetanan ja silputun sipulin kera. Pinnalle ripaus mustapippuria...


ja metsäsienisalaatin ja hunajalla maustetun smetanan kera...


sekä kylmäsavustetun lohen ja smetanan kera.


Ja juhlajuomana oli venäläisen keittiön tyyliin, itärajan takaa tuomani kuiva
venäläinen kuohuviini, "shampanskaja".


Tattariblinit
(määrästä en uskalla sanoa mitään)

45 g hiivaa
6 dl maitoa
3 rkl hunajaa
1 pullo vaaleaa olutta (0,33 l)
3 dl kevyttä kermaviiliä
4 keltuaista
4,5 dl tattarijauhoja
4,5 dl vehnäjauhoja
tilkka rypsilöjyä
4 valkuaista vaahdotettuna

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitton. Lisää hunaja, olut, kermaviili, kananmunan keltuaiset ja jauhot. Kohota huoneenlämmössä 1-2 tuntia.
Lisää taikinaan juuri ennen paistamista tilkka rypsiöjyä ja valkuaisvaahto varovasti käännellen.
Paista blinit pienellä lämmöllä blinipannuissa. Blinit kohoavat vielä pannulla ja voit tehdä niistä mehevän paksuja haluamasi paksuuden mukaan. Paista blinejä molemmin puolin, kunnes ne ovat pinnalta kauniin ruskeita ja sisältä kypsiä. Tarjoile haluamasi lisukkeen kera.

Herkutteluterveisin,

2 kommenttia:

Katariina kirjoitti...

Kokeilin reseptiäsi, hyvää tuli! Taikina todellakin kuohui ja tuntui ehtymättömältä!Kolmelle ruokailijalle olisi riittänyt kolmasosa taikinaa :) Blinejä kertyi sellainen pino, että tänään ostin uudet täytteet toiselle kierrokselle. Samanlaista ihanan rapeaa pintaa tietenkään ei saa enää lämppärikierroksella.

Marja B. kirjoitti...

Kiva, että kokeilit! Onneksi jo vähän varoittelin tuosta riittoista taikinasta:).