torstai 31. toukokuuta 2012

Valmistujaisjuhlat luontohenkisesti

JUHLARUOKAA


Vanhin tyttäreni (22 v.) valmistui viime viikonloppuna sairaanhoitajaksi. Hän seurasi ammatinvalinnassaan isänsä äitiä ja hehkuu tyytyväisyyttä. Isoäiti on ollut tärkeä kannustaja opintojen varrella, mutta hänen kauttaan on tyttäreni saanut myös uudenlaisen näkökulman luontoon ja sen valtavaan rohtomaailmaan.

Vanhan kansan hyväksi havaitut rohdot päätettiin ottaa käyttöön myös valmistujaisjuhlan tarjoilussa. Minulle matka luonnon kasvien maailmaan oli mielenkiintoinen seikkailu, johon heittäydyin innolla mukaan. Lähiruoasta ja luonnon antimista saatiin mitä oivallisin, tyttäreni juhlaan sopiva tarjoilu. Reseptit löytyvät linkeistä.



Juhlailmeeseen haettiin kevään vihreää ja pöytiin pellavaa...






Tarjoilu aloitettiin kotipihan tuoreista, pienistä nokkosista keitetyllä nokkoskeitolla.
Sen pehmeä maun kontrastiksi valittiin pirteä piparjuurikerma.
Ja leipä tarjoiltiin modernisti tikkuina - tosin pettutikkuina,
joita löytyi Kaesan kotileipomosta.

Juhlan vanhimmat vieraat olivat pulavuosina syöneet pettuleipää, mutta
monelle nuoremmalle tämä oli ensimmäinen kerta.
Kaikki pettutikut tekivät kauppansa!
Pula-ajan leivän sanottiin olevan kitkerää, kun puoletkin jauhoista
 korvattiin petäjäisellä. Nykyisin pettujauhon tekeminen on enemmän elämystaidetta.
Pettu otetaan roudan sulettua nuorten, suorien ja oksattomien mäntyjen jälsi- ja nilakerroksesta.
Se on ravintosisältönsä puolesta noussut superfood-luokkaan
mm. flavodoiden, raudan, mangaanin ja sinkin lähteenä.


Sitten otettiin potut pottuina.
Uuden sadon pienet luomuperunat voideltiin smetanalla ja päällystettiin siianmädillä.



Siikaa on Kalevalassa pidetty kurjuuden vastakohtana ja
mm. morsiamen tai neidon hellittelynimenä.
Sopivan runollista siis nuoren naisen juhliin.
Ja niinpä siiasta ja tuorejuustosta tehtiin "höttöä" myös
 lipstikkalettujen päällä nautittavaksi.
Joukkoon sekoitettiin retiisejä ja luomuomenaa.




Lipstikka antaa hienon maun ohukaisiin, vaikka sitä
onkin ennen vanhaan käytetty mm. tehohoitona käärmeenpuremiin.





Salaattiin koottiin kevään makuja: parsaa, salaatteja, yrttejä ja nuoria mustikanlehtiä.
Pienet tomaatit kuutamokuivattiin yön yli uunissa.
Ja proteiiniksi valittiin Kolatun vuohijuustolan chèvre.
Kastikkeena oli hunajainen vinaigrette Malmgårdin kartanon luomurypsiöljystä.



Kun maidot ja piimät sekosivat, oli pakko tehdä myös kotijuustoa:).
Se koristetiin Helsingin Kauppahallista hankituilla syötävillä kukkasilla.
Ja kaveriksi keitettiin raparperihilloketta.

Ruokajuomana tarjoiltiin mustaseljan kukista keitettyä mehua ja lähdevettä.


Kahvipöytään katettiin kotitekoisia, laventelinkukilla maustettuja keksejä
sekä rapaperipiirakkaa ja vaniljakermaa.
Kahvitarjoilun kruunasi keväänvihreä ja raikas Kakkugallerian lime-mangokakku.






Kukat olivat teeman mukaisesti luonnonkukkia, vaikka tyttäreni lempikukat,
auringokukat olivatkin matkanneet Hollannista kevään juhlaruusukuormien joukossa.
Kieloja sen sijaan kukkii kotipihan rinteissä.



Näillä eväillä juhlistettiin opintojen valmistumista ja sairaanhoitajan lupausta,
johon tyttäreni koulun seremonioissa sitoutui.
Ja suvivirren soidessa olivat äidillä taas kerran kyyneleet herkässä.


Terveisin,






Ei kommentteja: