Herkullista pääsiäistä!

Lankalauantain pääsiäisherkkureseptit löytyvät tästä. 

Oikein hyvää pääsiäistä!

Piimäpannacottaa Palosaaren mummolassa

ÄMMILÄSSÄ

Merja Rehnin kirja Yritä perässä - Nainen miljoonabisneksessä maalaa mielenkiintoisen kuvan Päivikki Palosaaresta, Lapin Louhesta, joka johtaa hotelli- ja ravintolamaailmaansa sitkeydellä, organisointikyvyllä ja tahdon voimalla.
Liikevaihtoa Palosaari tekee kirjan mukaan 15 miljoonaa euroa eli saman verran kuin Suomen porotalous kokonaisuudessaan. Hänen yritysryhmäänsä kuuluu tusina yritystä Levillä ja kolme Kemissä.

Palosaaren jokaisella yrityksellä on oma lupauksensa ja oma profiilinsa. Hullun Poron areena kutsuu bilettämään, hotellin Wellness-center rentoutumaan.
Ravintola Ämmilä (suom. mummola) vie kotoisasti sisustetussa miljöössä runsaiden ruokapatojen ääreen - ihan niin kuin mummolassa. Mikä olisikaan parempi paikka ruokailuun kunnon hiihtopäivän jälkeen.

Mummolan tunnelma sai minut valitsemaan alkupalaksi lihatäytteiset pelmeenit metsäsienikastikkeessa. Pääruokalistalta suosikikseni nousi päivän kalasaalis: paistetut ahvenet munakastikkeen ja puikulaperunoiden kera. Annokset ovat ronskeja ja runsaita, mutta niissä ovat maut kohdallaan.

 

Jälkiruoksi valitsin samaan kotoisaan tyyliin lappilaisen pannacottan - se oli raikas yhdistelmä piimää ja valkosuklaata mustikkahillon kera. Niin hyvää, että sitä oli myös pakko kokeilla kotona.

 

Piimä-valkosuklaavanukas
(4 annosta)
 

2 liivatelehteä
1 dl kuohukermaa
2 rkl sokeria
50 g valkosuklaata
2 dl piimää

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä kymmenen minuuttia. Kuumenna kerma kiehumispisteeseen.
Sekoita joukkoon sokeri ja valkosuklaapalat. Sulata lionneet liivatteet suklaa-kermaseokseen ja kaada seos piimän joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Jaa seos vuokiin. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Kumoa tai lusikoi vannukaat lautaselle mustikkakastikkeen päälle. Koritele fariinisokerilla ja pähkinärouheella.

Mustikkakastike

2 dl pakastemustikoita
1/2 rkl perunajauhoja
1 rkl vettä
1 rkl juoksevaahunajaa

Kuumenna mustikat kattilassa. Sekoita perunajauhot pieneen tilkkaan vettä ja kaada mustikoiden päälle. Kuumenna kastike koko ajan sekoittaen. Makeuta juoksevalla hunajalla. Jäähdytä.

 

 

Terveisin,

Arctic Seafood - kuningasrapu

KINGCRAB HOUSE

Leville on avattu norjalainen Artic Seafood -konseptiin perustuva ravintola, jonka suurin houkutin on kuningasrapu.

Ravintolan ovat perustaneet Håkon ja Toini Karlsen ja heidän suomalainen kumppaninsa on Aki Kauhanen. Karlseneilla on vastaava ravintola Norjassa ja lisäksi he toimivat kalastusmatkailuyrittäjinä.

 

 

Kuningasravun alkuperäinen esiintymisalue on Tyynessämeressä, Beriginmeren, Alaskan ja Kamtsatkan niemimaan alueella, mutta 1960-luvulla venäläiset tutkijat siirsivät sitä keinotekoisesti Baretsinmerelle, Kuolan nimimalle ja Murmanskin vuonoon. Vuosien saatossa rapu on levinnyt myös Norjan rannikolle ja tällä hetkellä n. 250 norjalaisella kalastajalla on lupa pyytää sitä.

KingCrab Housen ravut pyydetään Nordkapin alueelta, lähivuonojen kalastajilta. Nordkapiin on Leviltä matkaa noin 500 km ja ravut saadaan ravintolaan tuoreina muutamassa tunnissa.

Kaikki ravut käsitellään omassa jalostuslaitoksessa ja niitä ei esimerkiksi huuhdota teollisesti painepesurein. Maun aromit säilyvät tallella omissa nesteissä.

 

Ravintolan sisustus on merellinen eikä millään tavalla pramea. Huomion keskiössä on akvaario, jossa voi käydä valitsemassa itselleen sopivan kuningasravun.

 

Kuningasravun keskipaino on 3-6 kg, mutta parhaimmillaan kuningasrapu voi painaa jopa 15 kg. Sen kilven ulkomitta voi olla 22 cm ja raajojen kärkiväli jopa pari metriä. Syötävää lihaa on ravun jaloissa ja olkapäissä. Kilosta rapua tulee täysi päivällinen kahdelle hengelle.

Ravintola on iltaisin niin suosittu, että pöytää on turha kuvitella saavansa lyhyellä varoitusajalla. Lounas jäi minullekin ainoaksi kokeiluvaihtoehdoksi.
Tilasin valkoviinissa haudutettua kuningasrapua salaatin kera. Maku oli uskomattoman hieno. Annos oli lounaaksi juuri sopivan kokoinen ja sen hinta oli 17 euroa.

Kuningasravun liha oli erityisen mehevää ja maukasta. Ruokalistalla oli monia tapoja sen valmistamiseksi. Viinissä hauduttaminen vaikutti minusta herkullisimmalta.

Lisäkkeinä tarjoiltiin itsetehtyä, maukasta leipää. Ja tällä kertaa minun oli pakko tilata myös lasi ranskalaista, kuivaa Chablis-viiniä ja se tarjoiltiin hienosi Riedelin lasista.

 

Ravintolan ruokalistalla on myös simpukoita ja erilaisia kalaruokia.

 

Terveisin,

Niiles-Jounin saamelaisia makuja

SAAMEN KAMMI


Erilaisten ruokien ja makujen matkallani tuli aika istua saamelaisen poromiehen ja joikaajan pöytään. Niiles-Jouni Aikion suku on Inarin ja Utsjoen poromiessukua. Jo 1950-luvulla Niiles-Jounin perhe  vaelsi (jutasi) Lemmenjoelta Ivalonjoen varteen, jossa Niiles-Jounilla on tänä päivänä oma porotilta.

Kahdeksan vuotta sitten Niiles-Jouni ryhtyi myös ravintolayrittäjäksi. Suunnitteli ja rakensi itse Saamen Kammin Kittilään, Leville. Kammi on kaivettu etelärinteeseen, osittain maan alle.

 

Tunnettu joikaaja on kiertänyt porotilan ja ravintolanpidon ohessa esiintymässä ympäri maailmaa mm.Tokiossa, Osakassa, Kiotossa, Milanossa ja Moskovassa. Lisäksi hän on näytellyt lappalaisen poromiehen pääroolin Rauni Mollbergin elokuvassa Maa on syntinen laulu.

Illan aikana Niiles-Jouni kertoi tarinoita esiintymisestään Japanin keisariperheelle japaniksi joikaten ja siitä, miten hän on saveltänyt ja sovittanut joikuja itselleen ja muille joikaajille. Lahjakkaaseen sukuun kuuluvat mm. Angelit (ent. Angelin tytöt).

 

Saamen Kammin sydämessä on tulisija ja sen ympärillä notkuvat herkkupöydät täynnä saamelaisia makuja. Isäntä toivotti Buorre borranlustu! (Hyvää ruokahalua).

Alkuruokana pöytiin tarjoiltiin Niiles-Jounin kahden kalan kalakeittoa, jonka hän on kehittänyt riistaruokien alkukeitoksi, kehaisipa opettaneensa norjalaisillekin, miten hyvä keitto tehdään.
Siika ja kylmäsavustettu taimen yhdessä porkkanan, purjon, lantun ja tillin kanssa maistuvat taivaalliselta. Tarkka resepti löytyy Niiles-Jounin keittokirjasta, jonka päätin hankkia herkuttelun jälkeen.

Seuraavaksi vieraiden makuhermoja hiveltiin loimulohella. Lohi kypsyy vajaan tunnin noin puolen metrin etäisyydellä koivuhaloista tehdyllä avotulella. Niiles-Jouni voitelee kalaa voisulalla 3-4 kertaa kypsennyksen aikana.

Lohen kaverina tarjottiin Lapin puikulaperunoista tehtyjä yrttiperunoita, pitkään haudutettuja talven juureksia sekä isännän kermaista metsäsienikastiketta. Puikulaperunoiden aromikkaan ja hieman makeahkon maun salaisuuden takana ovat Lapin kesän yöttömän yön valo ja talven syvän roudan kylmyys.

Seuraavaksi isäntä hehkutti oman tilansa aidosti luomutuotettua poronlihaa. Tarjolla oli pitkään haudutettua poronkieltä, Niilaksen poronpotkaa ja kotasavuporonpaistia. Jos jäi nälkä, saattoi ottaa santsiannokseksi tuhdisti voilla höystettyä perunapuhennosta ja poronkäristystä puolukkasuorvoksen ja suolakurkkujen kera.

 

Jälkiruokana tarjoiltiin kermassa haudutettua lapinjuustoa. Puolen kilon juustokimpale hautuu pannulla 4 dl:ssa kermaa. Mausteeksi sirotellaan fariinisokeria tai kanelijauhetta. Herkku tarjoillaan lakkahillon kera.

 

 Lopuksi ei voinut sanoa kuin giitu (kiitos)!

Ateria oli tuhti, herkullinen ja aidosti saamelainen.

Koivusta ja poronnahasta tehdyn lapinrummun kumina kaikuu yhä korvissa ja resonoi vatsalihaksissa.

 

 

 

Terveisin