Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pariisi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pariisi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. lokakuuta 2011

Viininkorjuujuhla Pariisin Montmartrella

SADONKORJUU CITYSSÄ

Tällä viikolla, pienen pieni, lähes salainen viinitarha Pariisin sydämessä viettää vuosittaista sadonkorjuujuhlaa. Juhla alkaa huomenna ja kestää sunnuntaihin saakka.

Kuuluisat taitelijat, Renoir, Picasso, Toulouse-Lautrec saivat pariisilaisen Montmartren kukkulan elämään  taiteilijaelämää. Ennen tätä boheemia kautta Butteksikin nimetyllä kukkulalla oli aivan toisenlainen rooli. Se oli katolisen kirkon ja sen luostarien omistamien viinitilojen luvattu rinne ja siellä valmistettiin ja pullotettiin viiniä.




1920-luvun pyörteissä viininviljelyä rajoitettiin ja lähes lopetettiin. Innokkaat aktivistit saivat kuitenkin Ranskan hallituksen hyväksymään viljelyn jatkumisen osana kansallisia kulttuuriprojekteja ja viinin viljely sai uuden alun vuonna 1933.


Tänä päivänä kukkulalla on jäljellä vain yksi viinitila, Clos Montmartren 1,5 hehtaarin kokoinen viljelmä, joka tuottaa noin 1700 puolen litran pulloa viiniä. Pullot saavat paikallisten taitelijoiden suunnittelemat etiketit ja ne huutokaupataan joka syksy Fête des Vendanges -viininkorjuujuhlilla. Myyntituotot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tavallisen turistin ei siis kannata havitella keräilijöille päätyviä kalliita hyväntekeväisyysviinipulloja varsinkaan, kun viinin laatua ei suuremmin ylistetä.  Juhlaan kannattaa kuitenkin osallistua tunnelman vuoksi.



Huomisesta lähtien Montmartren kukkulan kadut täyttyvät taas soittajista, katutaiteilijoista ja tapahtumaan osallistuvien viinintuottajien viininmaistijaisista. Juhlateltoista löytää viinien lisäksi myös ranskalaisen kulinarismin parhaita artisaanituotteita. Juhla päättyy suureen paraatiin, jossa viiniviljelyksen ammattilaiset, veljeskunnat ja killat marssivat perinteisiin asuihin pukeutuneina.
Tungosta piisaa, sillä viiden päivän aikana viinikukkulalle vaeltaa runsas 350.000 juhlijaa. Miten toivoisinkaan, että voisin olla mukana!


Terveisin,

torstai 22. syyskuuta 2011

Woodyn matkassa Pariisin keskiyössä

MIDNIGHT IN PARIS


Woody Allenin elokuvat ovat aina kolahtaneet minuun. Hänen omaperäinen tyylinsä nostaa esiin mitä erilaisempia tavallisen ihmisen tai laajemmin yhteiskunnan ongelmia on ollut puhuttelevaa.
Allenin uusin, Midnight in Paris tuli leffalistalleni heti kun noteerasin sen tulon syksyn elokuva-antiin.

Ensiksi olin menossa katsomaan elokuvaa tasan kuukautta liian aikaisin. Olin pahan kerran erehtynyt Suomen ensi-illan päivämäärästä. Heinäkuun helle varmaankin sumensi ajatteluni. Elokuun lopussa, kun leffa sitten oikeasti sai ensi-illan, minä olin kaukana saaristossa. Vihdoin, viime viikonloppuna - intooni nähden pahasti myöhässä - pääsin katsomaan elokuvan.

Juoni on siis jo monelle tuttu ja kriitikot ovat kiittävät arvionsa julkaisseet. Siksi minun on parasta pysytellä enemmän omissa, henkilökohtaisissa tuntemuksissani. Upeinta olikin ehkä juuri se, että tämä kevyt, romanttinen komedia herätti niin paljon omakohtaisia ajatuksia.


Pariisin esittelynä elokuva on hieno - suorastaaan kaupunkibrändin rakentaja. Kamera koluaa jo heti aluksi monia tuttuja kohteita ja kurkistaa myös Woodyn yksilöllisiin valintoihin. Katsomossa sain jo avauksesta suuria ahaa-elämyksiä kohteita ja kuvauspaikkoja bongatessani. Woody hallitsee product ja place placementin.

Woodyllä on ollut tapana esiintyä itse elokuvissaan. Nyt on alkanut ikä painaa ja hän oli ratkaissut ongelman nerokkaasti. Miespäärooliin valittu näyttelijä Owen Wilson oli erinomaisella tavalla saatu esittämään amerikkalaista, menestyvää elokuvakäsikirjoittajaa, jolla on hieman heikko itsetunto ja joka haaveilee kirjailijan urasta. Miehen hiuksen, puhetapa ja käsien maneerit olivat kuin Woodyn.

Ja juoneltaan tämäkin Woodyn elokuva pyörii ihmissuhdeongelmissa. Kirjalilija Gilin kihlattu Inez edustaa polittiisesti, talousfilosofialtaan, valtakäsitykseltään ja sivistysarvoiltaan tämän vastakohtaa. Gil päätyykin elokuvan edetessä toteamaan, että hän on tulevan puolisonsa kanssa samaa mieltä vain joissakin pikkuasioissa. Lakoonisesti ja itsestään selvästi - mitä parhainta Woody-huumoria.

Päähenkilö Gil on rakentanut itselleen yltiöromanttisen ihannekuvan 1920-luvun charlestonia tanssivasta Pariisista, jossa eri taitelijat elävät boheemia elämäänsä. Elokuvan edetessä Gil huomaa, että hän on ollut epärealistinen. Menneen ajan ihannointi on ihmisille tyypillistä. Se voi kuitenkin olla kuin itsepetos, joka estää näkemästä vallitsevaa todellisuutta. Gil havahtuu todellisuuteensa ja uskaltaa lopulta päättää olla menemättä naimisiin. Hän toteuttaa unelmansa jäädä Pariisiin - mutta sen nykyhetkeen.


Kertaan mielessäni elokuvan huumoria, pieniä oivalluksia, Pariisin vaikutelmia. Ja lopulta jään miettimään, miksi minä itse ihannoin Pariisia niin suunnattomasti. Onko minunkin haaveeni olla läsnä  kaupungin lumoavassa ilmapiirissä vain omaa kyvyttömyyttäni elää täydellisesti tässä ja nyt? Siinäpä pohdittavaa - seuraavaa Pariisin matkaa odotellessa:).

Terveisin

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Agatha Ruiz de la Pradan putiikissa

MADRID - PARIISI- MILANO - NEW YORK

Kuopukseni oli bongannut designkaupan, johon hän halusi päästä Madridissa. Kyseessä oli Agatha Ruiz de la Pradan myymälä, joka löytyy myös monista muista metropoleista. Sinne siis suuntasimme hellettä uhmaten.


Sydämellinen mainoskyltti toivotti meidät tervetulleeksi.


Ja myymälä otti sydämelliseen syyliinsä, oikein mukavasti viilentäen.


Näkymä oli houkutteleva jo heti sisäänkäynnin portaikossa. Valikoimassa oli kaikkea värikästä. Ennakkoluulottomia vaatteita t-paidoista uimapukuihin ja trikoomekoista solmioihin, kodin tekstiileitä, mm. lakanoita ja pyyheliinoja sekä keittiötuottieta. Vihkoja, kirjoja, kyniä kelloja ja kaikenlaisia turhakkeita.

Kuopus osti itselleen mukavaa muisteltavaa ja sitä piti päästä katselemaan välittömästi, jo kadulla olevassa kahvilassa. Värikäs kassi muistutti hankinnasta koko päivän.



Ja hauska paketti oli hieno avauselämys - meille molemmille.

Minun mukaani tarttui iloinen käsilaukkuteline. Eipä sitten tarvinnut pinkkiä pussukkaa enää laittaa lattioille, syliin, pöydänkulmaan tai ikkunalaudalle... tai mihin sen nyt yleensä yrittääkään tunkea.

Madridin myymälä on osoitteessa: Serrano 27, Salamancan kaupunginosassa
Pariisin myymälä on osoitteessa: 9, Rue Guénégaud, 6. kaupunginosassa
Verkkokauppa löytyy osoitteesta www.agatharuizdelaprada.com/store

Terveisin

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Le Café qui parle

KAHVILA KERTOO TARINAA

Le Cafè qui parle sijaitsee Montmartren kukkulan tuntumassa. Se on viehättävä, paikallisten suosima kahvila ja ravintola, joka on lähes aina auki. Ystävällinen isäntäväki, Catherine ja Damien, on luonut helposti lähestyttävän ja ystävällisen ilmapiirin.





Nautimme tyttäreni kanssa ulkoterassilla ranskalaisen aamiaisen patonkeineen ja suklaapullineen.


Myös sisätiloissa on mukava tunnelma ja nimi "puhuva kahvila" viitannee siihen,
että paikan täyttyessä se täyttyy vilkkaasti etenevien  keskustelujen sorinasta.
Seinät ja ehkä tarjoilijatkin ovat kuulleet yhden jos toisenkin tarinan ja elämänkohtalon.



Päätteeksi saimme iloiset "Bonne journée" -toivotukset pariisilaiseen tapaan.


Terveisin


perjantai 8. heinäkuuta 2011

Merci - konseptimyymälä Pariisissa

MODERNISTI YHDISTELLEN

Vanhaan tehdasrakennukseen perustettu konseptimyymälä Merci on kokoelma huonekaluja, muotikkaita sisustustuotteita ja kurkistuksia muodin maailmaan. Konseptin äiti on Marie-France Cohen.

Merci sijaitsee Maraisin trendikaupunginosassa (3.arr), 111 Boulevard Beaumarchaisilla.

Kodintarvikkeita, kukkakauppa sekä parfyymimyymälä, ravintola/kahvila, kirjakauppa ja vaateboutigue.
Kahvikuppi käytettyjen kirjojen maailmassa on houkutteleva. Myyntivoitot ohjataan hyväntekeväisyystyöhön lasten auttamiseksi Madagasgarissa.

Hauska Fiat sisäpihalla saa jokaisella sesongilla uuden ilmeen. Heinämaailma on Pariisin toukokuulta. Myös myymälän ilme pysyy tuoreena jatkuvan pienen stailauksen ansiosta.


Näkymä kadulta voi pettää. Syntyy vaikutelma vain kahvilasta, mutta tarkempi tarkastale avaa upean myymäläkokonaisuuden silmien eteen.


Kahvitauko tai lounas kirjakahvilassa tai modernimmassa buffetpisteessä on suosituksen arvoinen.

Yksilöllisyys on tämän paikan avainsana.


 Näkemästäni kiittäen,

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Hellekeidas Montmartren kukkulalla

PARIISIN AURINGOSSA

Kesähelle on saapunut. Tervetuloa! Tällä viikolla Suomi kylpee eurooppalaisessa auringossa - aivan keskipisteessä. Vielä hetki sitten aurinkoisinta oli Keski-Euroopassa.

Pariisissa ihmiset hakivat keskipäivän suojaa katveisista kahviloista. Montmartren kukkulalla, Sacré-Coeurin basilikan "tuntemattomammalla" reunalla on yksi sellainen. Idyllisen puistoalueen ympäröimä kahvila L´Èté en pente douce on kesäisen rento töyräs vanhan puun ja päivävarjojen suojassa.





Patellisävyiset somisteet ja huonekalut luovat kesäisen tunnelman.
Iltaisin terassi kylpee samanväristen värilamppujen valon alla.




Raikkaan viilea roseviini oli monen ranskalaisen hellejuoma.
Tässä kahvilassa se suorastaan hehkui pinkillä pöydällä.





Portaat johtavat kahvilasta suoraan Sacré-Coeurin basilikalle - kiivettävää tosin riittää.


Terveisin

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Spree - konseptimyymälä Pariisissa

YKSILÖLLINEN KONSEPTI

Muotisuunnittelija Roberta Oprandi ja Art directore Bruno Hadjadj perustivat uuden vuosituhannen kunniaksi omaperäisen myymäläkonseptin Pariisiin. Syntyi galleria boutigue, joka heijastaa omistajiensa intohimoja ja matkoilta kerättyjä vaikutelmia.


Spree myymälä sijaitsee Montmartren kukkulan kupeessa,16 Rue de la Vieuville (Metro Abbesis).
Nettisivuille pääsee tästä.



Myymälässä on tarjolla modernien muotisuunnittelijoiden mallistoja, design-huonekaluja - sekä vintagea että nykysuunnittelijoiden tuotantoa. Joka sesonkiin tuodaan mukaan myös uusien, nousevien suunnittelijoiden tuotteita. Spree tunnetaan eri puolilla maailmaa, sillä siellä on tarjolla monien kansainvälisten suunnittelijoiden tuotantoa. Suomalaisia edustaa Tapiovaaran jakkara.


Asiakkaina ovat kaikenlaiset ihmiset, mutta paikka on erityisesti elokuva-, musiikki- ja muotimaailman suosiossa.
Vaatteiden esillepano huonekalujen päällä oli huomiota herättävä. Boutigue tarjosi hienon visuaalisen kokonaisuuden. Oli ihan virkistävä kokemus ja ystävällinen palvelu.

Terveisin

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Gaîte Lyrique - uusi digitaalisen nykytaiteen keskus

MODERNI KESKUS PARIISISSA

Maaliskuun alussa Pariisissa avattiin upouusi digitaalisen taiteen monitoimikeskus. Se on rakennettu vanhaan teatteriin uudistamalla tila  modernin raikkaaksi. Täysin uudenalainen ja erityisen hyvin Pariisiin sopiva kokonaisuus, jota pariisilaiset ovat odottaneet. 


Paikka sijaitsee muutaman korttelin pohjoiseen aikanaan paljon puhuttaneesta  Pompidou-keskusksesta, 3. kaupunginosassa.






Alakerran tila on varattu näyttelyille. Yläkerrassa on moderni kirjasto, jossa vierailijat voivat surfata netissä, pelata uusimpia tietokonepelejä tai katsella videoesityksiä. Lisäksi on saleja luennoille. keskusteluille ja erilaisille konserteille. Suomalaisista ainakin Sofie Oksanen on esiintynyt keskuksessa.




Kaiken kruunaa yläkerran upea kahvila, jonka koristeellinen katto on jätetty enstiseelleen. Modernit valaisimet ja huonekalut kuvaavat paikan henkeä.


La Gaîte Lyrique, 3 Rue Papin. Linkki nettisivuille tästä.

Pala uutta Pariisia,

tiistai 31. toukokuuta 2011

Uusi äitienpäivä Pariisissa

LA FÊTE DES MÈRES

Ranskassa äitienpäivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina tai kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Tämä vuonna juhla osui toukokuulle ja minulla oli ihana onni viettää viime sunnuntaina toiset äitienpäiväjuhlat Pariisissa.

Olin Pariisissa juhlistamassa keskimmäisen tyttäreni ammatillista lisäpätevöitymistä. Heti aamusta hotellimme ikkunasta alkoi kuulua mielenosoitusmaista, tahdikasta huutoa Fête des Mères! Fête des Mères! (Äitenpäivä, äitienpäivä!).
Mikä riemu olikaan huomata, että kyseessä on pienten lasten kulkue, joka suureen ääneen huutamalla halusi herättää kaikki Pigallen kupeessa asustavat äidit. Moni kömpi aamutakeissaan rankalaisten parvekkeen ikkunoihin tai kattoteraseille lapsia ihailemaan. Meille tuosta iskuhuudosta tuli lentävä lause.


Bastillen alueen pienen patisserien ikkunassa äitiä juhlistettiin leivonnaisin.

Tyttäreni tarjosi minulle ihanat aamukahvit Cafè Bastillen aurinkoisella terassilla.


Kaikkialla kaupungissa juhlittiin äitejä. Macaron-leivokset olivat selvästi yksi suositummista lahjaideoista. Niitä olivat ikkunat, lehdet ja ulkomainokset pullollaan. Myös shampanja oli suosiossa.



Madeleinen aukiolla oleva herkkukauppa Fauchon rakensi maraconeista ja
shampanjasta näyttävät ikkunaesittelyt.





Ladurée, 21 Rue Bonabarte

Myös kuuluisa Ladurée teehuone St. Germainin kaupunginosassa juhli äitiejä.


 Tämän macaroneihin erioistuneen myymälän ja teehuoneen valikoimassa
herkut tosin ovat aina. Ne pakataan ihaniin pikkulaatikoihin.




Bonne fête maman!