Vanha ja vakaa tohtori - taata - istui tässä tuolissa mielellään, myhäili liivipuvussaan "taskunauriit" rintataskussaan. Hän kuunteli siinä Blaupunktin radiota, luki päivän sanomalehden, hiljentyi sunnuntain jumalanpalveluksen ajaksi tai tuprautti sikarin vieraansa kanssa, otti isäntien kesken lasillisen konjakkia. Messinkinen tupakkapöytä tuolin vieressä toimi tarjoilu- ja laskualustana.
Ihastuttava tarina, jonka kuulin tyttärieni isoäidiltä. Hänen isänsä lempituoli 30-40 -luvuilla oli verhoiltu viinipunaiseen veluuriin. Se edusti aikansa suomalaista suunnittelua parhaimmillaan.
Vuosien saatossa tuoli kului ja väsyi. Taata istui siitä konkreettisesti jouset lyttyyn. Mutta vielä se näki jatketut päivänsä nuoren perheen ensikodissa, modernin keltaisen puuvillahupun alla. Kunnes jouset kokonaan loppuivat.
Tyttärien tarmokas isoäiti päätti pelastaa tuolin. Vei sen verhoojalle. Valitsi komean raitakankaan ja nyörit sen sävyn mukaan. Taitava verhoilija kunnosti jouset ja verhoili tuolin. Kehitysvammaisten työkeskuksen pojat entisöivät mustat puuosat ja saivat palkkioksi rahapalkan ohessa myös ylimääräisen kahvinkeittimen ja kymmenen tuoretta munkkipossua. Taatan tuoli sai uuden elämän.
Lopuksi isoäiti lahjoitti sen vanhimmaiselleni - tyttärelle, joka rakastaa perinteitä. Siinä hän nyt istuu läppäri sylissään, kuulokkeet korvillaan pikantilla turkoosilla piristetyssä kodissaan mumminsa tarinoita muistellen, taatankin ajassa piipahtaen.
Lopuksi isoäiti lahjoitti sen vanhimmaiselleni - tyttärelle, joka rakastaa perinteitä. Siinä hän nyt istuu läppäri sylissään, kuulokkeet korvillaan pikantilla turkoosilla piristetyssä kodissaan mumminsa tarinoita muistellen, taatankin ajassa piipahtaen.
Vintagen viemänä,
2 kommenttia:
Ei voi olla totta, sillä meillä on myös miehen kautta tullut messinkinen tupakkapöytä ja tuoli (toinen tuoli on hävitetty), joihin liittyy samantapainen tarina. Tuoli on ainakin kerran verhoiltu, mutta nyt pitäisi uusia jousetkin. Asiaa on siirretty ja siirretty, sillä välillä mietitään, josko noin 30-luvulla tai jo aiemmin hankituista esineistä luovuttaisiin kokonaan.
Ehkä ei sittenkään, varsinkin kun luin tämän tekstin miehelle. Hän kiittää Sinua!
Taas yksi "yhteinen" juttu! Minun kodissani on hyvin moderni sisustus, mutta arvostan sitä, että on jotain vanhaa. Itselläni on vanha lipasto ja kaappi ja mm. isoäitini astioita, tyttärelläni tämä tuoli... Kannatan kunnostusta:).
Lähetä kommentti