keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulupöytä katettiin sammalilla ja risuilla

JOULUKALENTERI


Minun hienoin joululahjani oli saada koko perhe kotiin jouluksi yhteisen joulupöydän ääreen. Joka vuosi tyttäreni kysyvät, minkä värinen joulu meillä on... tänä vuonna en antanut selkeää vastausta, koska odotin luonnon tunnelmaa.

Ulos tuli vihreä joulu ja sen tunnelman halusin tuoda myös sisälle pöytiimme. Kattauspöydän koristelin sammaleilla ja syystuulien pudottamilla männynoksilla, joita riitti myös ruokailupöytään.


Ensin pöytään kannettiin kalat ja toiselle puolelle pateet.


Koska väkeä oli paljon, ruoka syötiin toisen pöydän ääressä.


Illan edetessä olivat vuorossa perinteiset laatikot ja kinkku.
Kyytipoikana rosollia, metsäsienisalaattia ja
"vävypojan" mummon tekemää taivaallista sinappia.



Kukat olivat valkoisia. Ne edustivat juhlaa ja valoa.
 

Samat värit toistuivat joulukuusessa, joka tänä vuonna oli Porvoon saaristossa,
Sondbyssä kasvanut siperiankuusi. Ihastuimme erityisesti kuusen käpyihin.


Talo oli täynnä elämää, musiikkia ja iloa niin kuin juhlassa sopiikin olla.
Hieman haikeana siemailen nyt kahviani ja kuuntelen hiljaisuutta kaikkien mentyä.
Mutta onneksi Tapaninpäivä vielä jatkaa joulua ja tuo mukanaan uusia seikkailuja.

Hyvää Joulua!
 

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulupöytään ginillä ja katajanmarjoilla graavattua siikaa

Ihana siiangraavausohje, jossa suolan ja sokerin lisäksi siika saa makua tilkasta giniä ja katajanmarjoja. Uskomattoman hieno makuyhdistelmä.

Niinpä siis kävin ostamassa pikkuruisen graavauspullon giniä. Katajanmarjoja en enää onnistunut saamaan kaupasta, mutta kotimetsän katajista sain poimituksi pienen määrän marjoja tähän tarkoitukseen.




Ginillä ja katajanmarjoilla graavattu siika

1 siikafile
merisuolaa
sokeria
2 rkl giniä
katajanmarjoja

Ripottele siikafileen pinnalle merisuolaa ja hieman sokeria.
Kaada päälle giniä.
Laita lopuksi päälle katajanmarjoja ja kääri tiukasti muovikelmuun maustumaan.



Ja sitten graavatut siivut vain saaristoleivän päälle ja herkuttelemaan.



Terveisin,

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Pipareita ja glögiä talkoilla

JOULUKALENTERI


Tänään on ollut piparitalkoista, peräti kahdessa osoitteessa. Höyryävä glögi ja piparin tuoksu ovat huippuyhdistelmä joulua valmisteltaessa.



Tällä kertaa kokeilussa olivat erilaiset joulumarkkinoiden glögilöydöt.


Vaalea porvoolainen Hommanäsin omenaglögi ja
ruotsalainen lakkaglögi olivat uusia marjaisia makuja.

 
Vanhin ja nuorin tyttäreni urakoivat piparipajassa....
 
 
... tauotta ja ahkerasti, silläkin aikaa, kun itse piipahdin
kyläilemässä pienempien lasten piparitalkoissa.
 
 
Kun palasin kotiin, minua odotti joulukirkko.
 
 
Enää kaksi yötä jouluun.
 
 
 
Terveisin,
 

 

perjantai 13. joulukuuta 2013

Valoa ja Lucia-pullaa

JOULUKALENTERI

Lucian päivä alkoi kynttilänvalossa. Ei vain kauniin ja jouluisan tunnelman vuoksi vaan siksi, että Seija-myrsky oli katkonut sähköt. Tuuli viuhtoi puissa ja vinkui ikkunoissa. Tunnelma oli aavemainen.

Kynttiläherätyksestä jäi kaikesta huolimatta hyvä mieli. Se jatkui päivän mittaan ihanalla lounaalla ja valoisilla tarinoilla. Ja tarinathan jos mitkä liittyvät myös Luciaan - Sisilian saarelta lähtöisin olevaan valon tuojaan, joka on juurtunut myös pimeään Pohjolaan. ´

Mietin taas, miten Lucia-perinne sulautui Ruotsista savolaisiin juuriini. Ja sitten ajatuksissani pyörivät  Lucia-pullat, sahramilla maustetut, jotka tarinan mukaan perheen pienin tytär kantaa aamulla nukkuvien perheenjäsenten vuoteisiin. Minun lapseni eivät ehkä ole kuulleet tästä, koska olen joutunut aina itse pullani leipomaan:).



Oleellista Lucia-pullissa on sahrami - krookuksen kukan emin luoteista valmistettu. Ei ihme, että kyseessä on maailman kallein mauste - yhteen kiloon tarvitaan 160 000 krookuksen kukkaa.

Oma sahramini on peräisin Azerbaidzanista, Kaspian meren maisemista,  jossa se kerätään kukkasista käsin heti aamutuimaan, ennen kuin aurinko porottaa kukat kuiviksi. Miten elävä muisto tuoksuineen ja väreineen palaakaan mieleen, kun korkkaan viimeisen matkalta tuodun sahramiruukun.

Mietin, miten Azerbaidzanin vauraus on peräisin öljystä ja sahramituotannosta. Ja sitä laittaisinko viimeiset hippuset pullaan vai Kleopatran tapaan silmähauteeseen. Päätin luottaa nykykosmetiikkaan.

 
Muoto on tärkeä osa pullan tarinaa. Perinteinen S on helppo peruspulla. Ristikkäin asetetuista S:istä muodostuu jouluristi, jota kutsutaan myös kulta- tai jouluvaunuksi.
 
  
Upein juhlapulla on näyttävä papin hiukset, joka koostuu useita päällekkäin leivotuista kutreista.
 
 
 
Terveisin,
 
 

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Rocky Road - suklaapolku vaahtokarkkien ja pähkinöiden päällä

JOULUKALENTERI


Vuorossa jouluherkut! Shampanjaa ja vaahtokarkkeja.... ei vaan suklaata, vaahtokarkkeja ja pähkinöitä. Taivaallinen tie makunautintoon! Vähän amerikkalaisittain.

Helppo valmistaa ja kääriä lahjapakettiin. Tai laittaa tarjolle joulubuffetiin.


Rocky road

200 g tummaa suklaata (vähintään 60 % kaakaota)
1/2 dl rusinoita
1 dl pekaanipähkinöitä
100 g erivärisiä vaahtokarkkeja
 
Hienonna pekaanipähkinät ja pienennä vaahtokarkit paloiksi.
Sulata suklaa paloina kattilassa koko ajan sekoittaen. Sekoita pähkinät ja vaahtokarkit suklaan joukkoon ja kaada massa leivinpaperilla vuorattuun vuokaan n. 2cm paksuiseksi kerrokseksi.
Anna jähmettyä jääkaapissa. Leikkaa suorakaiteen muotoisiksi tangoiksi terävällä veitsellä.
Herkuttele!

 
Kesäisin voi vaahtokarkkeja grillata, jouluna ne maistuvat
kimppakyydissä suklaan ja pähkinöiden kera.
 
 
Terveisin,
 
 

tiistai 10. joulukuuta 2013

Kinkkuottimet tulivat kotiin

JOULUKALENTERI


Joulu lähestyy. Ja tietoisuus juhlaruokailuun valmistautumisesta. Koko perhe on koontumassa ruokapöytäni ääreen ja toiveina ovat kaikki perinteiset jouluherkut.

Kinkulla on keskeinen rooli - se on nuorison suosikki. Jo monena vuonna tylsä ja hutera kinkkuveitsi ja -haarukkakomboni ovat herättäneet hilpeyttä. Päätin laittaa  naureskelulle pisteen ja työkeikan siivellä kävin shoppaamassa uudet kinkkuottimet.

Siirryin Goumet-aikaan:).

 
Kinkkusettini on taottu hiilikarkaistusta ruostumattomasta teräksestä. 
Sen pitäisi kestää äidiltä tyttärille. 
Terävästi.
 
 
Mikäs tässä nyt on joulua odotellessa.
  
 
 
Terveisin,

maanantai 9. joulukuuta 2013

Pipareita vai pullia - piparipullia!

JOULUKALENTERI


Tyttäreni mietti haluaako hän leipoa pipareita vai pullia. Poikaystävä ratkaisi ongelman toivomalla piparipullia!  Ne ovat aivan uskomattoman herkullinen ja joulunmakuinen yhdistelmä.

Piparit syntyvät kätevästi valmiista piparitaikinasta. Jos kuitenkin päätät tehdä taikinan itse, tee se jo etukäteen, ainakin päivää aikaisemmin valmiiksi kylmään.

Meidän perheen piparitaikina on Liimataisen piparitaikina. Luulin pitkään, että äitini oli saanut reseptin Hilma-mummiltani, kunnes ymmärsin, että resepti ei suinkaan ollut kotoisin meidän suvustamme. Puoli Suomea leipoi piparinsa tämän perinnereseptin mukaan. Ja mikäs siinä, loistava resepti kun on.


Pullataikina

0,5 l maitoa
50 g hiivaa
1 kananmuna
1,5 tl kardemummaa
1,75 dl sokeria
n. 1 kg hienoja vehnäjauhoja
 1 dl rypsiöljyä (tai voisulaa)

Kuumenna maito kädenlämpöiseksi ja liota joukkoon hiiva. Lisää muna, sokeri ja kardemumma. Lisää jauhoja pikkuhiljaa sekoittaen. Alusta joukkoon loput jauhot ja öljy.  Kohota taikina lämpimässä vesihauteessa noin ´puolen tunnin ajan. Leivo kaksi pellillistä isoja pullia.

Leivo valmiiksi suuria pipareita sillä aikaa kun pullat kohoavat.
Jos leivot piparipullia, pullia ei tarvitse voidella.  Lisää pullan päälle pipari.

 Kun paistat piparipullia, laita uunin lämpötilaksi 175 °C ja pidennä paistoaika tarpeen mukaan, niin, että pullat kypsyvät piparin alla.




 

Liimataisen piparitaikina

425 g voita
425 g sokeria
1 lasi (2 dl) tummaa siirappia
2 tl kanelia
2 tl maustepippuria
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 lasi (2 dl kermaa)
1 kg hienoja vehnäjauhoja
4 tl soodaa


Kiehauta siirappi ja mausteet nopeasti ja anna niiden jäähtyä. Hiero huoneenlämmössä pehmennyt voi sokerin kanssa vaahdoksi. Sekoita sooda vehnäjauhoihin. Sekoita jäähtynyt siirappi, kerma ja vehnäjauhot voi-sokeri -vaahtoon.

Painele taikina kannelisen kulhon pohjalle tai kääri se tuorekelmuun. Anna taikinan seisoa kylmässä seuraavaan päivään. Leivo ohuiksi pipareiksi.


Kun teet pelkkiä pipareita, paista 200-220°C asteessa n. 5 min.


Terveisin,

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Sorsaa ja stiltonkastiketta - sorsapuiston innoittamana

JOULUKALENTERI


Toisen adventin ruoka sai innoituksen valtakunnan itsenäisyyspäiväjuhlien sorsapuistosalista, jossa presidenttiparin juhlavieraat nauttivat suomalaisia herkkuja notkuvista pöydistä.

Valmistin sorsan rintafileitä ja  kermaista kastiketta stiltonjuustosta ja pihlajanmarjahyytelöstä. Lisäkkeeksi kotimaisia juureksia ja sieniä.



Sorsan rintafileitä ja stiltonkastiketta

4-6 sorsan rintafilettä
pippuria
(suolaa)
 
Mausta fileet. Asettele ne kylmälle pannulle rasvapuoli alaspäin. Paista molemmin puolin, kunnes fileet ovat kypsiä. Sorsa on kypsänä mureimmillaan.
 
 
Stiltonkastike
 
2,5 dl sorsa- tai riistalientä
2 dl kermaa
2-3 rkl pihlajanmarjahyytelöä
1-2 rkl Stilton sinihomejuustoa
 
Kuumenna liemi, lisää pihlajanmarjahyytelö, sinihomejuusto ja lopuksi kerma. Keitä kokoon.
 Vatkaa sauvasekoittimella ennen tarjoilua.
 

Stiltonia on valmistettu Englannissa jo 1700-luvun alusta lähtien. Sen valmistus on tiukasti rajattu Leicestershiren, Nottinghmashiren ja Derbyshiren kreivikuntien alueelle ja vain muutamalle meijerille. Minun Stiltoni löytyi Kulloon kartanon Butiken på landetin jouluherkuista.
 
 
Lisäkkeeksi paistoin pannulla kuutioitua sellerinjuurta ja tatteja, jotka maustoin
tuoreella timjamissa ja mustapippruilla.
Uunissa paahtuivat herkullisen makeiksi pikkusipulit ja nauriit.
 
 
Hyvää toista adventtisunnuntaita!

torstai 5. joulukuuta 2013

Pelastavat pateet

JOULUKALENTERI


On tilanteita, jolloin hyvä neuvot ovat tarpeen. Välillä aika loppuu kesken ja voi olla, että ei ehdi edes kauppaan:).
Pelastavat pateet ovat minun suosikkejani. Herkullisia pikkupurtavia, joilla voi kattaa mukavan teehetken tai nostaa vaikka lasin kuohuvaa - tilanteen mukaan.


Joulun alla olen varannut kaappiin eri makuja: ankkaa, hanhea ja fasaania. Terriiniä, pateeta ja rillettes. Kaveriksi vahvaa kirsikkahilloa.
 
 
 Tarjoiluun suomalaisittain tummaa leipää ohuina viipaleina...
 

 ... kukin tavallaan:).
Mukava tunnelma täydentää maut ja saa unohtamaan kiireen.
 


Terveisin,

maanantai 2. joulukuuta 2013

Riivin raavin raastin - keramiikasta

JOULUKALENTERI


Vuoden ensimmäisiltä joulumarkkinoilta hankin joululahjan itselleni! Miten itsekästä... mutta ei kuitenkaan. Ajattelin tulevia jouluvalmisteluja, jotka ilomielin teen perheen ja lähipiirin iloksi.

Keittiöni vanha ja väsynyt raastinrauta vetelee viimeisiä eikä siitä ole kumppaniksi raastamaan ja hienontamaan kaikkea, mitä joulun herkuissa ja ruokalahjoissa tarvitaan.

 
Keraamiset raastimet tehdään käsin Porvoon pajassa. Kivitavarasavesta muotoillut raastimet lasitetaan 1250 C°:ssa ja ne kestävät kovaakin käyttöä.
 
Karhealla raastinpinnalla voi raastaa erittäin hienoksi porkkanoita, omenoita ja sipulia...
 
 
..pähkinöitä, suklaata, inkivääriä ja tietysti parmesanjuustoa.
Aromit ovat parhaimmillaan.
Ja mikä parasta... raastin on todella helppo puhdistaa juoksevan veden alla tai astianpesukoneessa.
 
Olinpa järkevä... täytyy toivoa, että joulupukki huomaa ostaa minulle hömppälahjoja:).
 
 
 
Terveisin,