keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Halloweenin pekaanipähkinäpiiras

KURPITSAJUHLA


Vanhin tyttäreni vietti joitakin vuosia sitten vaihto-oppilasvuoden USAssa ja perehtyi huolella myös Halloween-perinteisiin. Palattuaan hän on pitänyt huolen siitä, että jenkkilän parhaat piiraat ilmaantuvat aika ajoin meidänkin ruokapöytäämme.

Halloweenin kunniaksi syntyy tavallisesti pekaanipähkinäpiiras...

 
Pekaanipähkinäpiiras
 
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl fariinisokeria
1–2 rkl vettä

Täyte:
250 g pekaanipähkinöitä
50 g voita
2 dl  fariinisokeria
1 dl siirappia
3 tl vaniljasokeria
3 munaa

Sekoita voin joukkoon vehnäjauhot ja fariinisokeri ja vaivaa nopeasti tasaiseksi. Jos seos jää murumaiseksi, lisää joukkoon vielä kylmää vettä ruokalusikallinen kerrallaan. Painele taikina käsin pyöreän piirakkavuoan (24 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa uunin alatasolla 175 asteessa noin 15 minuuttia.
Valitse puolet pähkinöistä koristeiksi. Pilko toinen puoli pähkinöistä karkeaksi rouheeksi. Pane täytteen voi, sokeri, siirappi ja vaniljasokeri kattilaan ja kiehauta. Kaada tasainen täyte kulhoon ja anna jäähtyä.Lisää munat yksitellen. Sekoita rouhitut pähkinät voi-siirappiseokseen ja kaada esipaistetun pohjan päälle. Koristele lopuksi piirakka kokonaisilla pähkinöillä. Paista noin 40 minuuttia, kunnes täyte on jähmettynyt.
 
 
Terveisin,
 
 

tiistai 30. lokakuuta 2012

Pure Lunch

IN PURE BISTRO

Sovin aina silloin tällöin lounastapaamisia tai "töiden jälkeen" treffejä ystävieni kanssa. Kiireen keskellä tuntuu, että muuten ei koskaan ehdi tapaamaan. Ruoan äärellä on hyvä päivittää kuulumiset, ideoida työasioita ja muuten vaan ottaa hetki irti arjen kiireestä. Päivän mittaan kun on kuitenkin hyvä jotain syödä:).

Tänään lounastin hyvän ystäväni kanssa Jouni Toivasen ja Mika Mattilan Luomo-ravintolan kupeeseen keväällä avatussa Pure Bistrossa Kauppatorin kulmassa. Vuosien, tarkemmin vuosikymmenien ystävyyden aikana ovat monet helsinkiläiset ravintolat tulleet tutuiksi. Siksi oli hyvä kolkutella molemmille uusia ovia. Ja ihan mukavan bistron olivat herrat Michelin-ravintolansa rinnalle avanneet.

Rento fiilis tarttui jo ovella. Olin etuajassa ja sain rauhassa napsia kuvia lounasvieraita odottavista tiloista.






Pieni ravintolasali täyttyi vartissa. Tyhjyyttä kaikuvassa tiloissa sorisi hetkessä innostunut puhe. Naapurissa puhuttiin uusista lääkkeistä. Takana mietitytti investointien kannattavuus. Meidän pöydässä kerrattiin kirjamessut, vaalitulokset, mainonnan tulevaisuuden suuntaukset, brändin rakentamisen vaiheet ja kalleus sekä lopuksi nuorison tulevaisuudensuunnitelmat sekä oman työn kehitysnäkymät.


Tilaisuus alkoi keittiön tarjoamalla tyrnishotilla. Pure terveysmehu nautittiin hauskasti pullonpohjat kumoamalla. Leipä kuorittiin pöydässä itse esiin paperipussista. Lähikaupasta sitä kuitenkaan ei oltu haettu. Pussista löytyi kotitekoinen herkkuleipä.

 
Keittiön lounas oli bratwurst sinappikastikkeen ja muusin kera. Toinen vaihtoehto oli kolmen aterian lounas. Päädyimme jälkimmäiseen, jotta saisimme koko "asialistan" käsiteltyä.


Minä valitsin halloweenin kunniaksi keltaista bataattikeittoa. Enkä pettynyt - oli samettisen pehmeää. Ystäväni suosi maalaissalaattia kanan, kinkun ja uppomunan kera. Hiljaisuus lienee merkinnyt tyytyväisyyttä.


Molemmat valitsivat pääruoaksi kuhaa Mannerheim. Se tarjottiin uusvanhalta kastehelmikuvioidulta lautaselta. Maku oli vähän vaatimaton, mietin olisiko hirvihöystö ollut parempi vaihtoehto. Mutta sitten palasin taas lounaan sosiaaliseen merkitykseen ja unohdin nipotuksen pikkuasioista.

 
Jälkkärinä nautittiin appelsiinikakkua ja maitosuklaata.
Ja lopuksi siemailtiin palan painikkeeksi kahdet kahvit.
Poistuttiin kylläisinä.
 
 
 
Terveisin,
 
 

maanantai 29. lokakuuta 2012

Valtakunnan Safkaa

AVOCADOPASTA

Postiluukusta kolahti kirjalähetys: Alexander ja Hanna Gullichsenin uusi keittokirja Safkaa - parempaa arkiruokaa. Gullichsenien kirja on tehnyt hyvin kauppansa ja luvassa on kohta toinen painos. Päätin siis tilata omani vielä, kun ensimmäisiä versioita oli saatavana.

Olin kirjaa odotellessa lukenut kirjassa olevan Avocadopastan huikeasta suosiosta. Kun Hesari julkaisi reseptin, alkoivat "kaikki" suomalaiset sitä kokeilemaan. Lehtipersilja loppui kaupoista kesken ja jopa Järvikylän yrittiviljelmillä huomattiin sen huikea menekki. Ihmisiä harmitti, kun tuotteet loppuivat kaupoista. Netissä Gullichsenit kommentoivat, että lehtipersiljan voi korvata korianterilla....ja tarina jatkui. Kauppoihin ilmaantui opasteita pecorino-juuston lähelle:).

Mikä mieletön osoitus villityksestä, joka voi levitä kulovalkean tavoin. Joten pakkohan avocadopastaa oli kokeilla. Vähän hitaasti... mutta varmasti. Ja olihan se ihanaa!

Alexander Gullichsenin kirjoitti, että avocadopasta päätyi kirjaan, koska se oli ensimmäinen ruoka jota hän tarjosi vaimolleen. Vaimo Hanna on kertonut jälkeenpäin, että meinasi itkeä pastaa syödessään - oli kuulemma niin hyvää.





 
Alexander Gullichsenin alkuperäinen, herkullisen avocadopastan resepti löytyy tästä.
 
 
Terveisin,
 

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Vaalipäivän brunssilla

PRIMULASSA


Aurinkoinen vaaliaamu sai suomalaiset kävelylenkeille. Meillä oli äänestetty jo ennakkoon, mutta huikova nälkä sai meidät liikkeelle ja suuntaamaan brunssille perinteiseen Ravintola Primulaan Helsingin viisikulmaan. Kellojen siirto talviaikaan antoi vielä ihanasti tunnin lisäaikaa aamusta nauttimiseen.








 
Yrtit vihersivät vielä Ravintola Primulan ikkunaruukuissa. Ovi oli kutsuvasti auki, mikä olikin houkutellut salin täyteen cityihmisiä.


Buffetin voi valita kuohuviinillä tai ilman.

 
Buffet-pöydissä on paljon valittavaa. Ruoat ovat hyvin perinteisiä, mutta erityisen hyvänmakuisia.

 

 

 

 




Jälkkäriksi valitsin marjahyvettä, jota pitäisi kai nimittää hienommin crumbleksi. Ja kruunasin kokonaisuuden kermatäytteisillä tuulihatuilla.

 
Tuhti herkuttelu tuntuu vielä ilallakin. Siksipä vaalituloksia pitänee seurata kuntopyörän selästä.
 
 
Terveisin,


maanantai 22. lokakuuta 2012

Kotimaista tyrnihunajaa

KOTIMAINEN RUOKAHERKKU

Tein viikonloppuna ihanan ruokaherkkubongauksen. Löysin tyrnihunajan. Se on kotimaista hunajaa, johon on sekoitettu tyrnin marjalihaa.

Hunaja syntyy Liljendalissa Marbacka Bigård Hunajatilalla, joka valittiin vuoden 2008 Mehiläistarhaajaksi. Se kuuluu Mamgårdin kartonopuodin omiin merkkituotteisiin. Maku on taivaallisen herkullinen!


 
Hunaja houkuttelee syysflunssien aikaan myös terveysvaikutuksillaan. Karheus kurkussa, hunajatee kädessä luin ilokseni, että hunajan uskotaan parantavan vastustuskykyä. Pienikin määrä hunajaa useita kertoja päivässä pitää vilustumiset loitolla ja hunajan antibakteeriset ominaisuudet lievittävät flunssan oireita. Siksi ehkä isoäidinkin luona juotiin aina syksyisin hunajateetä.
 
Suurin osa hunajan terveysvaikutusväitteista perustuu käytännön kokemukseen, mutta on hunajaa tutkittu myös tieteellisesti. Ehkäpä suomalainen supermarja tyrni vielä lisää tämän tuotteen hyviä ominaisuuksia. Ja hyvää se ainakin on!

 
 
 
Hunajainen voimanlähde aamuun
 
1,5 dl maustamatonta proteiinijogurttia
2 rkl kauraleseitä
1 rkl tyrnihunajaa
 
 
Terveisin,

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Tikusta kanaa

INTIALAISITTAIN

Kuopukseni pyynnöstä päädyimme kokkaamaan intialaisittain. Soijassa marinoidut sesamkanavartaat ovat yksi hänen lempiruoistaan. Keittiössä oli kovasti tekemisen meininkiä. Yksi leikkasi, toinen tikutti. Yksi leipoi naania ja toinen pihisti porkkanakakun päällistä parempiin suihin.

Kaivoin esiin vuosia sitten lehdestä nappamani reseptit. Kaikki alkoi siitä, että kaksitoista kanan rintafilettä leikattiin jokainen neljään osaan ja laitettiin marinoitumaan muutamaksi tunniksi.


Marinadi
2 dl vähäsuolaista soijaa
2 dl vettä
1 dl fariinisokeria
1-2 rkl sesamöljyä
pieni pala tuoretta inkivääriä raastettuna
ruukullinen tuoretta korianteria



Marinoituneet filesuikaleet tikutettiin pitkiin grillitikkuihin ja niiden pintaan kaadettiin sesaminsiemeniä. Sitten kanavartaat paistettiin mehevän kypsiksi uunissa, 175 asteessa.

 
Kurkkuraita ja naanleipä kuuluvat intialaiseen pöytään. Ne ovat koko perheen suosikkeja.


 
Kurkkuraita
1/2 l Luonto+ maustamatonta proteiinijogurttia
tai maustamatonta rasvatonta jogurttia
1/2 kurkku raastettuna
11/2 - 2 tl juustokuminaa eli jeeraa
ripaus maustepippuria (haluttaessa)


Naanleipä
1 dl vettä
4 tl kuivahiivaa
2 tl fariinisokeria
3 dl maustamatonta rasvatonta jogurttia
6 dl vehnäjauhoja
(suolaa haluttaessa)
 
Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja anna seisoa muutaman minuutin ajan. Lisää sokeri, jogurtti ja jauhot ja sekoita taikinaksi. Kohota taikinaa lämpimässä noin 20 minuuttia. Leivo uunipellille tasainen leipälevy. Paista noin 10 minuuttia (kiertoilmauunissa). Revi levystä tarjoilupaloja leipävadille.
 
Tällä kertaa kokeilin  myös naanleipään proteiinijogurttia, johon olen hurahtanut. Tuntui toimivan hyvin. Lisäksi korvasin puolet vehnäjauhoista Malmgårdin kartanon täysjyvävehnäjauhoilla.


 
Lopuksi nautimme inkiväärillä, muskotilla ja kanelilla maustettua porkkanakakkua, jonka kuorrute syntyi kevyestä tuorejuustosta, tomusokerista ja sitruunamehusta.
 
Aterian päätteeksi nautittiin intialaisin maustettua mustaa teetä - masalaa, jota pidän aina kotona pienessä elefanttirasiassa. Teen hienossa aromissa on anista, kaardemummaa, mustapippuria, kanelia, inkivääriä, korianteria ja neilikkaa. Usein masala tee valmistetaan täysmaidon kera, mutta itse pidän siitä eniten ihan sellaisenaan.

 
Taustalle viritettiin soimaan intialaista musiikkia paikallisten mestareiden esittämämä.
 Sen sävelkuluissa oli meille eniten sulattelemista.
 
 
Terveisin,
 


lauantai 20. lokakuuta 2012

Halolla pöytään

SYYSTARJOILU


Syksyisen buffetpöydän idea lähti liikkeelle Marimekon uudesta Klapi-kankaasta. Jenni Ropen metsäteemaista kangasta oli tehty pieni erä myös harmaan ja oranssin sävyissä. Sen roihu sytytti minut ja kangas päätyi kattaukseen.


Kukka-asetelmassa jatkettiin syksyn ja metsän teemaa. Lehtikuusen kaarnalle syntyi kuin pieni kukkamätäs. Pinkki oli toivottu lisäväri.
 

 
Tarjoiltavat pikkupurtavat ladottiin mäntyklapien päälle asetelluille lasilevyille.
Lapin rieskarulliin käriytyivät tuorejuuston kera savuporo ja piparjuuri sekä lohi ja ruohosipuli.
Voipaperinyytit sidottiin kiinni niinellä.
 

 

 
Salaattivadin koristeeksi tulivat puutomaatit.

 
Vuohenjuusto ja viikunahillo täydensivat buffetia.


 
Jälkiruokana olivat ranskalaiset macaronit, jotka myös ladottiin klapien päälle asetellulle lasille.
Makuina metsän majat.
 

 

 
Juomina tarjoiltiin kivennäisvettä ja kuivaa kuohuviiniä.




 
Terveisin,