Lintubongaajien paratiisisaarena tunnettu Jurmo on ollut historiansa aikana myös hylkeenpyynnin luvattu maa. Tänä päivänä saarelta voi löytää lintujen ohella lampaita ja alpakoita!
Saaren lampaat kuuluvat kirjailija, toimittaja Agneta Anderssonille. Eilen bongasin ne laiduntamassa aivan tien laidassa. Otin esiin kamerani ja lampaat asettuivat ilokseni oikein ryhmäkuvaan. Viisaita eläimiä. Lauman uuhet ovat nimeltään Sara, Viola, Mercedes ja Malla.
Saarella tällä hetkellä olevat alpakkaystävämme vasemmalta: musta Marleena, valkoinen Sirius ja nuori ruskeankirjava Miriam.
Musta Marleena on vanhimmasta alpakkapolvesta. Sen utelias veli Figaro hukkui pari vuotta sitten jäihin. Figaro oli mennyt kevätjäälle kävelemään arvaamatta, miten petollinen hauras jää on painavan eläimen alla. Myös saarella syntynyt alpakkavauva menehtyi. Sen hengenpelastuyrityksessä oli mukana myös vanhin, saarella kesätöissä ollut tyttäreni, joka oli mm. soittanut turkulaisille eläinlääkäriasemille saadakseen on-line hoito-ohjeita. Tapahtuman jälkeen meillä ei saanut puhua vähään aikaan alpakoista.
Lajina alpakat ovat kotoisin Etelä-Amerikan Andien tuhansien metrien korkeudessa olevilta vuoristoalueilta ja ovat tottuneet karuihin olosuhteisiin. Siksi alpakat pärjäävät hyvin myös saaristossa.
Jurmon alpakat saavat vaeltaa vapaasti ja syödä ruohoa Norrgrannaksen tilan mailla. Ne ovat rauhallisia ja ystävällisiä. Ne ovat tottuneet myös saaren vieraisiin, jotka haluavat päästä niitä hellitteemään. Kuopuksenikin intoutui.
Erityisesti lauman nuorin, suoloinen Miriam tuntui olevan suosiossa.
Pirjo Mattson aloitti myös alpakkatuotteiden myynnin saarella. Valikoimassa on ainakin ihania neuleita villapaidoista rannelämmikkeisiin, huiveja, huopia ja pehmoleluja. Alpakkatuotteet valmistetaan pääosin Perussa.
Alpakan villassa ei ole villarasvaa, vaan se on todella hienojakoista, kevyttä ja pehmeää. Villa on myös erittäin kestävää ja lämmintä. Alpakkalangoissa harmaan ja ruskean sävyt ovat luonnonvärejä ja muut värjättyjä.
Tämä pehmeä karvaturre päätyi muutamia vuosia sitten kuopuksen matkamuistoksi Jurmon kesäkaupan hyllyltä. Alpakkatuotteita voi tosin ostaa saarella ympäri vuoden, myös silloin, kun kesäpuoti on suljettu.
Minä itse ostin Jurmosta Pirjon innoittamana ylellisen pehmeän kaulahuivin sekä lämpimän alpakkahuovan. Ruudullinen huopa on ollut todellinen aarteeni jo monta talvea. Pakkasen paukkuessa kietoudun huopaani ja kyyhötän takan ääressä. Huopa toimii myös viileiden kesäiltojen lämmikkeenä.
Ostoslistallani ovat alpakanlangasta neulotut rannelämmittimet ja paksut villasukat - tai sukkalangat. Alpakkasukat ovat ihanan lämpimät mutta eivät hiosta, sillä alpakanvilla sitoo hyvin kosteutta.
Terveisin,
2 kommenttia:
Miten ihana hetki. Mieheni kanssa parisen viikkoa sitten ihasteltiin alpakoita ja olltiin oitis aivan myytyjä.
Alpakkalangasta on kiva kutoa on pehmeämpää kuin villa.
Harmillinen tilanne tyttärelläsi, jää varmaan mieleen pitkäksi aikaa. Alpakat on niin sympaattisia että heihin syntyy heti yhteys :)
Jurmoon olisi kiva päästä käymään, kiitos vinkistä!
Olen ihaillut blogissasi alpakkaneuleita. Itse en ole koskaan kokeillut alpakkalangasta neulomista, mutta nyt, vartti ennen yhteysaluksen lähtöä ostin viisi kerää alpakkalankaa! Sukkahaaveni tuli piirun verran lähemmäksi. Salaa toivon vielä, että "alpakkatyttäreni" kutoisi minulle nämä sukat. Hän on minua taitavampi:). Mutta hyvä tietää, että lankaa on mukava neuloa. Se vaikuttaa kerässäkin ihanan tuntuiselta.
Lähetä kommentti