RAUHAISAA
Auringon säteet nousivat eilen verkkaisesti ja loivat talvisen valon heräävän kaupungin ylle. Kaikkialla oli hiljaista. Pyhäpäivän rauha lepäsi kaduilla.
Hiljaisuus houkutteli aloittamaan hitaasti. Lehtien, kirjojen ja Bachin huilukonserttojen parissa.
Aurinko leikki seinällä ja kuuma, vahva kahvi tuoksui taivaalliselle.
Loihtimani ranskalainen brunssi kokosi läheiset yhteen, croisanttien, juustojen, hillojen, kanttarelli-yrtti-munakkaiden, shampanjan ja suklaamoussen äärelle. Tunnelma tiivistyi, lähimmäisenrakkaus ja ilo olivat läsnä.
Kävelelyretki läheiselle haustausmaalle sai minut sytyttämään kynttilöitä muualla lepäävien muistomerkillä. Muistelin poikaani, isääni, isovanhempiani, enoani, lankoani... mietin asioita, joita olin heiltä saanut omaan elämääni. Yksi kerrallaan sytytin kynttilän ja kynttiläkassini kevetessä, myös sydämeni keveni.
Panin merkille, että sadat kaupunkilaiset olivat lähteneet liikkeelle rakkaitaan muistelemaan.
Läheisessä kukkakaupassa oli kuhina, autot ruuhkauttivat liikenteen. Vasta hautausmaalla palasi rauha.
Terveisin,
2 kommenttia:
Mukanasi Pyhäpäivän tunnelmissa ja muistellen yhteisiä muistojamme.
Minäkin olen ajatellut muistojamme. Ihanaa, että elämässä on Pyhäinpäiviä ja vastaavia rauhoittumishetkiä.
Lähetä kommentti