Vajaa vuosi sitten ovensa avannut helsinkiläinen luomuravintola Chef & Sommelier osaa maut ja niiden yhdistämisen. Huvilakadun ihanassa rauhassa, vanhan kerrostalon kivijalassa toimiva pieni ravintola hurmaa ystävällisyydellään ja kotoisalla tunnelmallaan.
Keittiön ikkuna oli eilen auki ja henkilökunnan innokkaan
työskentelyn saattoi aistia jo ohikulkiessaan.
Pieni ravintolasali täyttyi illan mittaa hyvän ruoan ystävistä.
Mukava puheensorina loi tunnelmaa ja sitä
rakensi taidokkaasti myös henkilökunta.
Tiskillä oli somisteena maa-artisokan kukkia, joiden
terälehet päätyivät luovasti myös ruoka-annosten koristeiksi.
Ruokalista oli kirjoitettu käsin, päivän tarjonnan mukaan. Siitä saattoi valita useamman ruokalajin ateriakokonaisuuden joustavasti yhdistäen. Pöytäseurueeni päätyi neljän ruokalajin kokonaisuuteen.
Makunautinnot aloitettiin chefin, Sasu Laukkosen, itse pöytään tuomilla kurkkuterveisillä. Suutuntumaltaan tiivisrakenteinen kurkku yrteillä höystettynä oli raikas avaus.
Ensimmäinen varsinainen ruokalaji koostui kaloista. Suurin osa ravintolan kaloista tulee Kotkan edustalta, kalastaja Antero Haloselta. Niin myös tuore kotimainen merilohi.
Annoksen villiyrtit olivat osin Helsingin Keskuspuistosta, osin chefin kotikulmilta.
Innostus näkyi ja tarttui.
Seuraavan ruokalajin nimi oli "Sieniä ja Juuria". Sienilajeja oli kolme, joista tatit olivat tulleet 60 km:n päästä vain pari tuntia ennen ravintolan aukeamista. Laukkonen oli tyytyväinen. Juurekset kasvatetaan itse, ravintolan omalla kasvimaalla Sipoon Gumbostrandissa. Ja olivathan punajuuret, palsternakat, mustajuuri ja pinaatit täynnä makua, kertakaikkiaan.
Tämän ruoan kanssa pöytään tuotiin myös kahta erilaista leipää. Toisessa maistuivat yritit, toisessa lähipanimon olutmäski. Levitteenä oli luomukermasta kirnuttu luomuvoi.
Pääruokana oli haukea. Totta! Ja parempaa saisi hakea.
Kaveriksi kuuluivat myös sinisimpukat.
Kastikkeen kuohuissa olivat kiehuneet oman kasvimaan
kasvikset ja Keskupuiston yrtit.
Annokset olivat pieniä, mutta ihan perustellusti. Mitä useamman
kokonaisuuden maisteli, sitä kylläisemmäksi illan edetessä tuli.
Sommelierin ammattitaidolla jokaiseen ruokalajiin olisi talosta löytynyt ihana viini.
Tällä kertaa autoileva seurueeni tyytyi kuitenkin nattimaan kivennäisvettä.
Ennen jälkiruokaa makuaistit raikastettiin sangiasta tehdyllä pinkillä jäädykkeellä.
Ja sitten oltiin valmiit manteliselle vadille, jossa lisämakuina olivat mesiangervojäätelö
ja kookosmaidossa haudutettu kurkku.
Viimeisin suutuntuma saatiin suklaiseen keittiön kiitokseen.
Eilinen ilta oli todella hieno matka kotimaiseen,
luonnonmukaisesti tuotettuun lähiruokaan. Pakko suositella!
Terveisin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti