"Koska ovi aukeaa, koska jonkun nähdä saan.. päästäänkö me virpomaan?" - jokavuotinen virvontalaulu, jota virvontaiän ohittaneet lapseni jaksavat yhä laulaa. He ovat aikanaan odottaneet ovien avautumista innoissaan, poskipunat hehkuen, vuodesta toiseen.
Porvoon seudulla suomenkieliset virpojat ovat liikkeellä palmusunnuntaina ja ruotsinkieliset lankalauantaina. Pikkupalkkoja on siis hyvä olla varastossa riittämiin. Tänä vuonna meillä on ihan erityinen virpojajoukko vierailulla, sillä kuopus viettää syntymäpäivään. Teinivieraat tulivat jo eilen ja aamuksi heille on varattu palmusunnuntain herkkuja.
Konserttiesiintyminen on palkka siitä, että on piiskannut itsensä kevään ajan harjoituksiin tai tarkastanut stemmoja pianon ääressä. On mieletön tunne huomata, miten yli 90 laulajaa, orkesteri, ammattisolistit ja johtaja tekevät parhaansa. Syntyy sanoin kuvaamaton yhteys musiikissa. Eilen illalla lauloimme ensimmäisen konserttimme ja onnistuimme hyvin. Toivon, että tänä iltana tavoitamme saman tunnelman kotiyleisön edessä.
Tuoreeks, terveeks, tulevaks vuueks!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti