Heräsin aamulla aikaisin. Ikkuna oli jäänyt auki ja linnut herättivät minut ennen herätyskelloa. Mikä ihanuus! Päätin pistää nenäni raikkaaseen kevätilmaan ja tehdä pienen lenkin puutarhassa, joka on nyt pääosin vaupautunut lumipeitteen alta.
Huomasin mikä hurina ja hyrinä ympärillä on. Luonto on herännyt. Kaiken hiljaisuuden alla on muhinut uusi elämä, joka nyt tulee esiin sellaisella voimalla, että edes pienet yöpakkkaset eivät sitä enää pysäytä.
Mikä virkeys tarttui minuunkin - ei hassumpaa näin uuden työpäivän alla.
Tuomet ovat pisimmällä silmuissaan.
Maasta se pienikin ponnistaa - kevään ensimmäinen valkovuokko!
Paras pääsiäisuoho kasvaa tänä keväänä jo luonnossa.
Kevään ihmeitä ihaillen,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti