.
Viimeinen aamu Jurmossa, tällä kertaa, on vähän haikea mieli. Hernerokkasumu sai illalla väistyä tuulen tuiverrukseen. Yöllä myrskysi ja pauhasi, niin, että katot paukkuivat ja ikkunat helisivät. Lumi tuiskusi välillä vaakatasossa. Keskiyöllä lumisade lakkasi, kun tuuli puhalsi pilvet pois. Saimme kokea upean, tumman tähtitaivaan, jonka tähdet loistivat kilpaa meren merkkivalojen kanssa. Aamulla heräsimme uskomattoman kauniiseen aamuruskon hohteeseen.
Sään nopeat muutokset ovat osa saariston viehätysvoimaa, arvaamattomuutta.
Onneksi on myös joitakin asioita, jotka pysyvät. Yksi niistä on lämmin aamupuuro.
Tällä kertaa maistuu luomukaurapuuro Reilun kaupan hunajan ja luomumaidon kera.
Kotikulmien lähikaurahiutaleet ovat matkanneet mukanamme aika kauas.
Jurmossa on vaikea kuvitella parempaa ruokaa kuin kalastajan Klas Mattssonin savukampelat.
Tuoreeltaan suuresta savustimesta otetut, vielä lämpimät kalat ovat maailmanluokan herkkua millä tahansa mittarilla arvioitaessa. Ja harvinaista herkkua.
Edes kesäaikaan kampelaa ei kuitenkaan aina saa, kalastusolosuhteet kun ovat muuttuneet. Onneksi tilalle voi saada siikaa, joka Klasun savustamana on myös taivaallisen hyvää.
Talvikaudella Jurmon visiitille pitää kantaa kaikki ruoat itse mukanaan. Satamakahvila on kiinni eikä kalmyyntiäkään ole. Saarelaiset kalastavat vain omiksi tarpeikseen ja vierailijat voivat vain muistella kesän kala-apajia ja uusia perunoita.
Mutta savukalaa pitää saaristossa saada, talvellakin... siksi olen päätynyt ottamaan mukaan pellinkiläisten kalastajien savustamaa lohta. Paremman puutteessa sekin on herkullista!
Savukalan ehdoton kastike talvellakin on tillillä, sitruunamehulla
ja mustapippurilla maustettu kermaviili. Ja tuoreet tomaatit
ja kurkut antavat pienen viitteen kesästä.
Tuore saaristolaisleipä kuuluu ehdottomasti matkaruokiin. Jurmolainen Pirjo Mattsson opetti elinaikanaan tyttäreni leipomaan aitoa saaristoleipää ikiaikaisella reseptillään. Myöhemmin Pirjo teki sopimuksen turkulaisen Rostenin leipomon kanssa ja leipomo alkoi valmistaa Jurmon saaristolaislippua Pirjon reseptillä.
Parasta saaristolaisleipää ikinä. Harmi, että sitä saa manterelta niin harvoista myymälöistä.
Kuopuksen ääntäkin on kuunneltu ja matkaan on otettu omatekoista lihamakaronilaatikkoa.
Senkin voi tehdä luomusti luomumakaronista, -maidosta,-munista ja -lihasta.
Saaristolaisittain laatikossa voi käyttää lampaanjauhelihaa.
Olen huomannut, että ruoan valmistelu jo kotona antaa
enemmän saariston lomatunteja ja pienentää kantotaakkaa.
Ja tuoksuvia kahveja ei voita mikään!
Saaristossa ne juodaan aina Marie-keksien kera.
Terveisin,
2 kommenttia:
Kiitos Marja Jurmon postauksista. Ei mikään ihme, että haikein mielin lähdette kotimatkalle. Tekstiä lukiessa tuntuu kuin olisitte olleet vähintäin viiden tähden olosuhteissa ja sitähän se Jurmo on.
Savustetusta kampelasta tulee mieleen Ahvenanmaa, saari, jossa olen ollut useita kertoja sekä lomalla että työssä.
Onneksi nyt yhteysaluksella näkyy vielä muutaman tunnin aurinkoinen saaristomeri.... Jurmoon me palaamme taas, ihan varmasti. Jotain varauksiakin jo on:).
Ahvenenmaa on upea paikka sekin! Samaa mieltä. Olen siellä käynyt veneellä ja myös pyöräilemässä.
Lähetä kommentti