SOUL
Yleensä on turistina tottunut siihen, että matkalla saa rahaa seinästä. Soulissa sitä kuitenkin sai hanasta, joka ainakin mielikuvatasolla vaikutti olevan yksi alueen johtavista pankeista. Se oli vastassa jo lentoasemalla. Turistin rahahanat tyrehtyivät helposti, mutta itse kaupunki näytti voimansa ja vaurautensa Aasian merkittävänä kohteena.
New Yorkin minuuttia on pidetty pienimpänä mitattavissa olevana aikana, mutta Soulissa ihmetellään, miksi se kestää niin kauan. Kaupungin "hurry-hurry" -mantrasta on tullut suorastaan kansallispiirre. Ja selityskin on yksinkertainen - kaiken pitää toimia kaupungissa, jossa 10 miljoonaa ihmistä elää huomattavasti pienemmällä maantieteellisellä alueella kuin New York.
Korea on tehnyt Aasian toisen talousihmeen, Japanin jälkeen. Se liittyi rikkaisiin OECD-maihin, jo vuonna 1996. Sen hintataso on monia muita Aasian maita korkeampi, mutta kuitenkin jonkin verran Japania ja useimpia länsimaita edullisempi varsinkin tällä hetkellä, kun kansainvälinen talouskriisi on heikentänyt Korean wonia dollariin ja jeniin verrattuna.
Soulin mittavat rakentamisprojektit ovat yksi merkki vauraudesta. Kaupungin edellinen pormestari suosi erityisesti designprojekteja ja systemaattinen kaupungin kehittäminen loi varmasti pohjan myös 2010 myönnetylle maailman designpääkaupunkitittelille.
Japanin miehityksen aikana rakennettu kaupungintalo (city hall) on päätetty rakentaa uuteen uskoon ja rakennustyömaa oli vielä kesken. Alla olevassa kuvassa taas näkyy uuden Design Plazan työmaa. Uusi upea kaupunginosa valmistuu parin vuoden sisällä. Rakenteilla on myös kaupungin eteläosaan nouseva Yongsan International Business District, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki maan merkittävimmät yrityset yhteen tämän vuosikymmenen aikana.
Kansallismuseo on kaupungin loistokas maamerkki ja kertoo kansallisylpeydestä. Eikä se suinkaan ola ainoa upea museorakennus. Näyttely- ja koulutuskeskukset ovat osa kaupunkikuvaa.
Elektoroniikkateollisuus on maan ylpeys. Kuinkahan moni meistä suomalaisistakin on ostanut Samsung tai LG-elektroniikkaa? Minun on ainakin pakko nostaa käsi pystyyn ja teen sen vieäpä mielihyvällä. Laatu on hyvä, design on näyttävää ja hinta on sopiva suomalaisen kukkarolle. Nämä isot elektroniikkajätit ovat Korealle yhtä tärkeitä kuin meille on ollut Nokia. Niistä ollaan ylpeitä ja niiitä pidetään hyvinä työpaikkoina.
Toisaalta yritykset osallistuvat monella tavalla yhteiskunnan rakentamiseen. Maassa toimii CDMA-puhelinverkko ja siellä on juuri otettu käyttöön 4G.
Autoteollisuus on toinen merkittävä talousihmeen tukijalka. Suomea maantieteellisesti huomattavasti pienemmässä maassa tuotetaan viittä omaa automerkkiä! Näistä ainakin Kia ja Hyundai ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Yksin Soulissa on käytössä viisi miljoonaa henkilöautoa. Rautateillä on käytössä KTX-high speed -junajärjestelmä.
Palvelut ja kauppa ovat kasvaneet jatkuvasti. Alla olevan kuvan Lotte-tarvaratalo (johon myös Avuenuel kuuluu) lasketaan yhdeksi maailman viidestä hienoimmasta tavaratalosta. Siellä on yli 10 kerrosta ja vuosittainen vierailijamäärä ylittää 20 miljoonaa. Ja tämä on vain yksi kaupungin kymenistä tavarataloista.
Soulissa sijaitsee myös koko Aasian suurin maanalainen ostoskeskus, Coex. Se on kooltaan 14 kertaa Soulin valtavan Olympiastadionin kokoinen. Tarjolla on satoja erikoismyymälöitä, kokonainen ruokamaailma ja näyttävä akvaario-osasto.
Ei ole mikään ihme, että Aasian lentoihin erikoistunut lentoyhtiömmekin on valinnut korealaisen jalkapallotähden, Cha Durin mainoksiinsa aasialaisia matkailijoita houkuttelemaan. Finnairin ulkomainontaa oli näyttävästi esillä sekä kaupungissa että lentoasemalla.
Suurkaupunki sykkii yötä päivää. Ja ihmiset elävät osana sen rattaissa. Yritykset pakottavat työntekijänsä eläköitymään 50-55 vuotiaina, jonka jälkeen nuoremmat saavat uusia haasteita, tehokkuuden nimissä. Kokeneemmat työntekijät saavat huomattavasti palkkaansa pienempää eläkettä ja voivat täydentää toimeentuloansa erilaisissa, uusissa tehtävissä. Oli hyvin erikoista saada tietää, että meidänkin kaupunkikierroksen autonkuljettajamme oli aikaisemmin työskennellyt suuren kansainvälisen hotellin johtajana. Hän puhui sujuvasti englantia ja hallitsi asiakaspalvelun kiiltävissä kengissään. Ja maan tavan mukaan uusi tehtävä oli hänelle täysin normaali ja mieluinen. Mitähän tämän tyyppisestä järjestelystä sanottaisiin suomalaisissa bonusneuvotteluissa?
Kaikilla ei kuitenkaan Koreassakaan mene hyvin, tuloerot voivat olla hyvinkin suuria. Siksi tavallisten ihmisten keskuudessa on hyvän huomenen toivotuksen sijaan tullut tavaksi kysyä läheisiltä "oletko saanut tänään aamiaista"? Tähän kuuluu vastata myönteisesti riippumatta siitä, mikä on totuus. Toista ei sovi huolestuttaa.
Ja idän aurinko nousee....
Terveisin,
